LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUKSESTA
Helsingin Vihreät ry
Helsingin Vihreät pitää hyvinä vaihemaakuntakaavan tavoitteita sovittaa yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Valitettavasti itse kaava ei pysty näitä hyviä tavoitteita lunastamaan, vaan lähinnä toteaa tavoitteiden vastaisen vallitsevan kehityksen.
Ehdotamme muutoksia erityisesti seuraaviin kolmeen kohtaan:
1) Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen
Maakuntakaavaselostuksessa ja valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa puhutaan yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Kuitenkin itse kaava pikemminkin jatkaa hajauttamiskehitystä.
Helsingin kaupunkirakenteen hajautuminen pitkin Uuttamaata on ekologisesti kestämätöntä ja taloudellisesti tehotonta. Se johtaa pitkiin matkoihin ja ruuhkiin. Myös ekologiset arvot Uudenmaan alueella ovat turvattavissa paremmin, jos asutus on pääosin tiivistä. Maakuntakaavassa tulisikin pyrkiä tiivistämään yhdyskuntarakennetta huomattavasti ehdotusta enemmän.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurimmalle osalle ennakoidusta 430 000 uudesta asukkaasta tulisi tarjota asunnot Kehä III sisäpuolisella alueella, valtaosin Kehä I tasolla tai sisäpuolella.
Kaavassa Keskustatoimintojen alueeksi merkittyä aluetta on syytä laajentaa kattamaan koko Helsingin kantakaupunki, vähintäänkin Pasilan ja Kalasataman väliset alueet.
Kehä I ja sen sisäpuoliset moottoritiet ja tietunnelit on syytä poistaa kaavasta ja merkitä niiden tilalle tiivistyvää taajamatoimintojen aluetta. Tällä varaudutaan moottoriteiden muuttamiseen kaduiksi, jolla saadaan kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan tilaa 150 000 uudelle asukkaalle ja 100 000 työpaikalle. Tarvittavat katuratkaisut toteutetaan Helsingin omina hankkeina osana kaupunkirakennetta.
2) Maaseutualueen keskukset ja rakentaminen maaseudulla
Jo mainitun kaupunkirakenteen tiivistämisen vuoksi sekä maaseudun omaleimaisuuden ylläpitämiseksi uudisrakentaminen tulee ohjata keskuksiin ja kaava-alueelle. Uudisrakentamista kaavoittamattomalle alueelle on syytä rajata.
Kehä III ulkopuolella uudisasutus tulee ohjata asemaseutujen lähelle. Tiivistyvän taajamatoimintojen aluetta tulee merkitä vain kilometrin säteelle toimivasta raideliikenteen alueesta. Muualla rakentaminen tulee rajata ylläpitävään rakentamiseen, myös taajamissa.
Jotta edellinen ehto ei rajaisi rakentamista liiaksi, raideliikennehankkeita tulisi vielä tarkastella. Helsingistä itään suuntautuva vanha Heli-radan varaus olisi syytä muuttaa paikallisjunayhteydeksi Porvooseen. Lännessä paikallisjunayhteys Histaan, Nummelaan ja Lohjalle on syytä erottaa suurnopeusradan varauksesta erilliseksi. Myös Klaukkalan radan jatkamista Nurmijärven kirkonkylän kautta Rajamäelle tulisi harkita. Raideliikenteen toteutuminen tulee asettaa ehdoksi rakentamiselle.
3) Viheralueet ja -yhteydet
Vaihemaakuntakaavassa ehdotetaan joitakin yksittäisiä viheraluemerkintöjä muutettavan viheryhteyksiksi tai taajamatoimintojen alueiksi. Laajempaa kokonaistarkastelua viheralueiden tarpeesta kaupunkiseudulla ei kuitenkaan ole tehty. Kaavassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota seudullisen viherkehän yhtenäisyyteen. Yhteydet rannikon ja viherkehän keskeisten metsien ja muiden luonnontilaisten alueiden (Sipoonkorpi, Petikko, Nuuksio, Meiko, Porkkalanniemi) välillä on turvattava riittävin viheraluemerkinnöin.
Vaihemaakuntakaavassa ei pidä poistaa voimassa olevan maakuntakaavan keskeisiä virkistysalueita, jotka ovat osa laajempaa seudullista viheryhteyttä ja –sormea, kuten Kivinokan ja Meri-Rastilan virkistysalueet.
Viheraluekokonaisuudet tulee käsitellä yhtenäisesti seuraavassa maakuntakaavassa.
Helsingin Vihreiden hallitus
Lisätietoja:
Outi Silfverberg
040 754 3313, outi.silfverberg(at)vihreat.fi