Vihreät saivat kuusi paikkaa osuuskauppa HOK-Elannon edustajiston vaaleissa. Vihreiden listojen kokonaispaikkamäärä laski kahdella verrattuna edellisiin vaaleihin.

Vihreiden listoilla ei ollut ehdokkaina ministereitä  eikä kansanedustajia. Puolueen linjauksen mukaisesti ehdokaslistalle ei otettu myöskään Helsingin kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan tai kiinteistölautakunnan jäseniä. Vihreät toivoo, että HOK-Elannon edustajistossa olisi enemmän tilaa arjen asiantuntijoille, joilla riittää aikaa ja motivaatiota edustajistotyölle.

Vaalien äänikuninkaaksi kruunattiin professori Pentti Arajärvi sekä ministerit Paavo Arhinmäki ja Erkki Tuomioja.

Mediassa on pohdittu aiheellisesti, tulisiko etenkin kaavoituksesta päättävien poliitikkojen jäävätä itsensä vaaleista. Vihreiden lisäksi muut puolueet eivät ole reagoineet kritiikkiin millään tavalla.

- Täytyy ihmetellä onko maamme kiireisimmillä poliitikoilla todella aikaa ja motivaatiota paneutua myös lähikaupan kehittämiseen täyspainoisesti, toteaa Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Hannu Oskala.

Vihreä ryhmä pyrkii edistämään HOK-Elannon edustajistossa seuraavien neljän vuoden ajan mm. eettistä kuluttamista, kestävää kauppaa, esteettömyyttä, työhyvinvointia ja ilmastonmuutoksen torjumista.

Vihreiltä  listoilta valituiksi tulivat Kalle Könkkölä  (Helsinki), Sini Alén (Vantaa), Sirkku Ingervo (Helsinki), Sari Näre (Helsinki), Terho Pursiainen (Järvenpää) ja Sallamaari Muhonen (Helsinki).

Lisätietoja:

Hannu Oskala, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja, 044 530 4712
Outi Silfverberg, Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja, 040 754 3313

- SDP sai edellisellä kerralla paikan oikeutetusti vuoden 2004 vaalituloksen perusteella. On kuitenkin käsittämätöntä, että edelliset vaalit hävinnyt puolue on nyt saanut apulaiskaupunginjohtajan pestin haltuunsa vuoteen 2019 saakka, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri.

- Erityisen pettyneitä olemme kokoomuksen toimintaan valinnassa. Kaupungin suurin puolue käveli tietoisesti ja törkeästi äänestäjien tahdonilmauksen ylitse. Valta ja vastuu eivät näytä kokoomuksen toiminnassa kohtaavan, pahoittelee vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

Vihreiden tavoitteena on, että seuraavalla vaalikaudella kaupunginjohdon valintaprosesseja uudistetaan demokraattisemmiksi.

- Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan. Vihreät haluavat Helsingin johtoon vaaleilla valitun pormestarin. Apulaiskaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen, toteaa Ylikahri.

Lisätietoja:

Ville Ylikahri, 044 727 3241, ville.ylikahri(at)vihreat.fi

Elina Moisio, 040 575 5988, elina.moisio(at)vihreat.fi

Ehdokasasettelussa on nähtävillä uusia tuulia. Helsingin Vihreissä on koettu vuoden sisällä ennennäkemätön jäsenryntäys ja monet uusista jäsenistä ovat hakeutumassa kunnallisvaaliehdokkaiksi. Helsinkiläisistä kansanedustajista ehdokkuutensa ovat julkistaneet Osmo Soininvaara, Anni Sinnemäki ja Outi Alanko-Kahiluoto.

- Meillä on erittäin monipuolinen joukko ehdokkaita. Mukana on kaikenikäisiä ja -taustaisia vihreyttä edistäviä ihmisiä ympäri Helsinkiä, iloitsee Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Hannu Oskala.

Vaaliohjelman kantava teema on ”lähellä”. Vihreässä kaupungissa palvelut, kulttuuri ja luonto ovat lähellä kaupunkilaisten arkea. Liikkuminen on sujuvaa ja helpointa kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Tulevalla vaalikaudella vihreät haluavat panostaa entistä voimakkaammin lähidemokratian kehittämiseen – kaupunkilaisille tulee tarjota nykyistä enemmän osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon.

- Vihreys näkyy Helsingissä toimivassa joukkoliikenteessä, elävässä kaupunkikulttuurissa, monimuotoisessa kaupunkiluonnossa, eriarvoistumisen ehkäisyssä ja suvaitsevaisuudessa. Helsinki on muuttunut viime vuosina entistä elävämmäksi ja avoimemmaksi ja toivomme, että tämä suunta jatkuu myös seuraavalla vaalikaudella, toteaa Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Outi Silfverberg

Helsingin Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaat

Helsingin Vihreiden vaaliohjelma

Lisätietoja:

Hannu Oskala, 044 530 4712, hannu.oskala [at] vihreat.fi

Outi Silfverberg, 040 754 3313, outi.silfverberg [at] vihreat.fi

- Helsingin tulisi vaatia pääsyä työllisyyden hoidon kokeilukunnaksi, jossa voitaisiin kokeilla uudenlaisia, perustulomalliin perustuvia työttömyystukiratkaisuja, vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto ehdottaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi perustaa työllisyyttä edistäviä kuntakokeiluja sekä parantaa palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta työllisyysasteen nostamiseksi. Niiden tarkoituksena on antaa kunnille vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta.

- Lisää jo kokeiltua tempputyöllistämistä ei kaivata – nyt pitäisi löytyä rohkeutta uudistaa koko järjestelmää. Työnteon ja tukien yhdistäminen on tätä nykyä sellainen viidakko, että kokonaisuuden ymmärtämiseen vaaditaan jo melkein korkeampi loppututkinto. Työn vastaanottamisen tulisi aina olla kannattavaa – näin ei nyt ole, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Hannu Oskala toteaa.

Perustulon tarkoituksena on helpottaa erilaisten töiden vastaanottamista ja tukien yhteensovittamista. Perustulon ansiosta työnteko olisi aina kannattavampaa kuin toimeentulotuella sinnitteleminen.

- Perustulo parantaisi työttömän mahdollisuuksia päästä kiinni kokoaikaiseen työhön, pitää yllä ammattitaitoaan ja luoda reittejä ulos työttömyydestä ja köyhyydestä.  Satunnainenkin työnteko voi olla monelle henkireikä sekä tapa pitää yllä sosiaalisia suhteita, Alanko-Kahiluoto toteaa.

Lokakuussa 2011 Helsingissä oli täyden työmarkkinatuen saajia 7522 henkeä ja koko maassa 66 654 henkeä. Yli 12 kuukautta työttömänä olleita oli tammikuussa 2012 Helsingissä 5 223 henkeä ja koko maassa 58 000 henkeä.

Lisätietoja:

Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
050 512 172
outi.alanko-kahiluoto [at] eduskunta.fi

Hannu Oskala, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja
044 530 4712
hannu.oskala [at] vihreat.com

Outi Silfverberg, Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja
040 754 3313
outi.silfverberg [at] vihreat.fi

Vihreät haluavat ohjelmasta pois maininnat uuden vesivoiman ja uuden ydinvoiman rakentamisesta.

- Vesivoiman käyttöä voidaan lisätä vain nykyisten laitosten tehonlisäyksillä, ei uusia tekoaltaita rakentamalla. Ydinvoiman lisärakentamiselle ei ole perusteita, sillä sähkönkulutuksen ei ole arvioitu tulevaisuudessa kasvavan, eikä ydinvoima, muun muassa huoltovarmuuden säilyttämisestä aiheutuvien kustannusten vuoksi, ole ratkaisu Helsingin lämmöntuotantoon, muistuttaa Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Talteenottotekniikka on vielä epävarmaa

Kehitysohjelmassa on vihreiden mielestä annettu myös liian paljon painoarvoa hiilidioksidin talteenottotekniikalle, vaikka sen kustannukset tulevat olemaan valtavat ja on olemassa viitteitä siitä, ettei tekniikka kehity toteuttamiskelpoiseksi. Kehitysohjelmassa ei myöskään kerrota, miten hiilidioksidi on tarkoitus varastoida. Talteenottotekniikkaan liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi tulisi varautua vaihtoehtoisiin voimalaitosratkaisuihin ja niiden logistiikkatarpeisiin kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa.

Hiilen kiertonopeus on otettava huomioon

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä on järkevää, mutta se on tehtävä ilmakehän kokonaishiilidioksidipäästöjä tarkastellen. On otettava huomioon metsäympäristön kantokyky, ja varmistettava metsän uusiutumiskyvyn säilyminen, kuten kaiken puuta raaka-aineena käyttävän teollisuuden on muutenkin tehtävä. On myös taloudellisesti järkevää ottaa puuta energiakäyttöön alkaen matalimman jalostusarvon puusta, kuten hakkuutähteistä. Hakkuutähteiden ja energiakäyttöön kasvatetun puun käyttö on myös hiilidioksiditaseen kannalta parempi vaihtoehto kuin runkopuun, sillä hiilen kierto edellä mainituissa vaihtoehdoissa on nopeampaa.

Julkisuudessa on jo ehditty kauhistelemaan kehitysohjelman toteutuksen kustannuksia. Vihreät muistuttavat, että kehitysohjelmaan sisällytetyt, teollisuuden päästöjen vähentämiseen tähtäävät IE-direktiivin mukaiset investoinnit typen ja rikin poistoon maksavat noin 300 miljoonaa euroa, mutta niillä ei vähennetä ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi hiilidioksidin talteenottoon on varattu Helenin ohjelmassa miljardi euroa, mutta sen oikea hinta ja toteuttamiskelpoisuus ovat täysin arvailujen varassa.
Mitä vähemmän kaupungissa kulutetaan energiaa, sitä helpompi päästövähennykset on saavuttaa. On myös odotettavissa, että päästöoikeuksien hinta nousee tulevaisuudessa. Siksi on viisasta investoida uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön.

Lisätietoja:
- puheenjohtaja Ville Ylikahri, puh. 041 516 5671
- toiminnanjohtaja Maaria Haikarainen, puh. 040 754 3313

Helsingin Vihreät vastustaa suunnitelmia kääntää Malmin lentokentän kiitorata ja tehdä lentokentästä liikematkustajia palveleva “city-kenttä”. Kentän laajentaminen lisäisi meluhaittoja, tuhoaisi kentän ympäristön viheralueita ja suuren osan toimivaa Tattarisuon pienyritysaluetta.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää Malmin lentokentän
toiminnan laajentamista. Laajentaminen tarkoittaisi uuden, nykyistä pidemmän kiitotien rakentamista. Muina vaihtoehtoina on kentän siirtäminen pois keskeltä asutusta, jolloin harrastusilmailu voisi jatkua asutusta häiritsemättä.

Vuoden 2002 yleiskaavassa Malmin lentokenttä merkittiin asuinalueeksi. Alueelle on mahdollista rakentaa koti jopa 10 000 asukkaalle erinomaisten liikenneyhteyksien päähän. Nyt ministeriön ja muutamien helsinkiläispoliitikkojen venkoilu hidastaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Samalla häiritsevä lentotoiminta jatkuu keskellä kaupunkia.

- Malmin lentokentän laajentamissuunnitelmaa ei tehdä kentän nykyisten käyttäjien tarpeista lähtien, vaan tavoitteena on lisätä kentän liikennettä, huomauttaa Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri.

- On tärkeämpää saada ihmisille koteja kuin pitää yllä
lentotoimintaa Malmin kaltaisessa paikassa. Malmin toiminnoille on löydettävä paikka muualta Uudeltamaalta.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Ville Ylikahri, puh. 041 516 5671

Ministeriön selvitys osoittaa, että ruuhkamaksut estäisivät pääkaupunkiseudun tieverkon tukkeutumisen ja lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Selvitystä jatketaan kolmen erilaisen ruuhkamaksumallin pohjalta.

- Nyt tarvitaan nopeaa etenemistä asiassa. Ilman ruuhkamaksuja liikenne puuroutuu lopullisesti, toteaa Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri.

- Uskon, että Helsingin muutkin poliittiset ryhmät ovat valmiita
tukemaan ruuhkamaksujen käyttöönottoa viimeistään tämän selvityksen tulosten jälkeen.

Helsingin Vihreät eivät vielä ota kantaa siihen, mikä ruuhkamaksujen perimismalli olisi toteuttamiskelpoisin, vaan odottaa ministeriön jatkoselvityksiä asiassa. Vihreän ajatuspajan syksyllä julkaistussa ruuhkamaksumallissa päädyttiin satelliittipaikannukseen.

- Satelliittipaikannus olisi monella tapaa paras tapa kerätä
ruuhkamaksut, mutta jos tekniikka ei ole valmista tai se on liian
kallista, voidaan ruuhkamaksuja kerätä myös Tukholman tapaan erillisissä etäluettavissa maksupisteissä, Ylikahri sanoo.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Ville Ylikahri, puh. 041 516 5671,
ville.ylikahri@vihreat.fi

Helsingin Vihreät vaatii kaupungin hankintoihin parempaa ympäristö- ja laatunäkökohtien huomioimista. Samalla Vihreät tyrmää EVAn moitteet Helsingin huonosta taloudenpidosta.

Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään tarjouskilpailuja hankinnoistaan. Huonosti laaditut tarjouspyynnöt pakottavat usein ostamaan halvinta palvelujen laadun kustannuksella. Siksi Helsingin on parannettava osaamistaan kilpailutuksissa.

- Hankintalaki sallii laatu- ja ympäristönäkökohtien huomioimisen kilpailutuksissa. Helsingin pitää osata vaatia näitä seikkoja palvelujen tarjoajilta, sanoo Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että kuntien hankintoja toteutetaan edelleen virheellisesti ja siten, ettei kunnalle tule kilpailutuksesta juurikaan hyötyä.

- Helsingissäkin on kokemuksia epäonnistuneista palvelujen kilpailutuksista: Vanhusten kauppakassipalvelussa ei otettu huomioon, että ruokien pitää säilyä kylminä kuljetuksen ajan. Useat vanhukset saivat pilaantunutta ruokaa. Veteraanien kuntoutuspalvelutuottajista moni suljettiin kilpailusta ulos, kun pienyrittäjät eivät osanneet toimittaa kaikkia vaadittavia dokumentteja epäselvien ohjeiden takia. Pienyrittäjät siis kärsivät tilanteesta, Ylikahri toteaa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta arvosteli Helsinkiä raportissaan huonosta taloudenhoidosta ja palvelumarkkinoiden puutteesta. Helsingin Vihreät ei allekirjoita EVAn ideologista näkemystä, jonka mukaan yksityiset palvelumarkkinat toimivat aina julkista paremmin. Uusia toimintamalleja on hankala rakentaa ahtaissa kilpailusopimusten puitteissa, joissa toimintoja ei pääse muuttamaan kesken sopimuskauden. Siksi tarvitaan kunnan omien palvelujen kehittämistä.

- Kaupungin tehtävä on tuottaa laadukkaita palveluita helsinkiläisille eikä luoda markkinoita yrityksille, Ylikahri painottaa.

Koska kilpailutus on kuitenkin oleellinen osa Helsingin palvelutuotantoa, tulee siihen liittyvään osaamiseen panostaa. Hyviäkin esimerkkejä on: Helsingin bussien liikennöinnissä on vuosien ajan otettu huomioon ympäristö- ja laatutekijät pelkän hinnan rinnalla. Samanlaista otetta kaivataan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksissa. Kukaan ei pakota ostamaan tehokkuuden nimissä halvinta laadun kustannuksella.
Lisätietoja:

- puheenjohtaja Ville Ylikahri, puh. 041 516 5671
- toiminnanjohtaja Maaria Haikarainen, puh. 040 754 3313

Ville Ylikahri

Vihreiden Uudenmaan ja Helsingin piirien puheenjohtajat Anna-Stiina Lundqvist ja Ville Ylikahri ihmettelevät ympäristöministeri Paula Lehtomäen tuoreita Sipoonkorpi-lausuntoja. Lehtomäki tyrmää (Sipoon Sanomat 9.10.) yksiselitteisesti kansallispuistohankkeen ja kutsuu Natura-alueiden huomioon ottoa rakennusvaiheessa “pikku pakoksi.” Keskustan vaalitilaisuudessa puhunut Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Antero Alku puolestaan totesi, että “Sipoossa on paljon luontoalueita, mutta tilanne tulee muuttumaan”.

- Sipoon kaavoitusprosessi on käynnistynyt ilman asukaskuulemisia, joita Vihreät pitävät demokraattisen ja avoimen päätöksenteon lähtökohtana. Turha hätiköinti kaavoitushankkeessa ei suojele sen kummemmin lintuja kuin ihmisiäkään, joiden välillä Antero Alku näkee vastakkainasettelun. Vaikka kuuleminen ei vielä tässä vaiheessa ole lain mukaan välttämätöntä, ei sen poisjättäminen ole omiaan kasvattamaan liitosalueen asukkaiden luottamusta uuden kotikaupunkinsa päätöksentekoon, sanoo Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja Anna-Stiina Lundqvist.

Sipoonkorven asema Nuuksion tapaan osana pääkaupungin viherkehää on korkea aika turvata. Ministeri ei voi myöskään noin vain sivuuttaa eduskuntaan jätettyjä useita puoluerajat ylittäviä laki- ja talousarvioaloitteita kansallispuiston perustamisesta. Kansallispuistoon on pyrittävä liittämään pääosa Porvoon moottoritien pohjoispuolella olevista niistä Helsingin omistamista alueista, jotka on varattu suojelu-, virkistys- tai MU-alueiksi Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ja Vantaan yleiskaavassa. Kaupungin omistamat alueet on liitettävä kansallispuistoon joko hankkimalla ne valtiolle tai siten, että ne jäävät Helsingin omistukseen.

- Metsähallitukselta olisi pikimmiten saatava virallinen ja riittävän laaja rajaus suojelualueesta. Rajauksen tulee taata sekä luonnon monimuotoisuus että virkistyskäytön mahdollisuudet Sipoonkorvessa myös jatkossa, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri päättää.

Lisätietoja:

Ville Ylikahri, puh. 041 516 5671

Vihreät ovat tehneet Helsingissä pitkäjänteistä työtä joukkoliikenteen kehittämiseksi. Yksi näkyvimmistä saavutuksistamme on tänä viikonloppuna aloittava ratikka 9 sekä ensi talvena avattava Kampin keskukseen vievä raideosuus, jota alkaa kulkea kolmosen ratikka.

Ville Ylikahri

Helsingin Vihreät pitävät tärkeänä raideliikenteen lisäämistä jatkossakin. Ruuhkien välttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja sekä kantakaupunkiin että poikittaisliikenteeseen.

Lähivuosien suurten rakennushankkeiden yhteydessä on varmistettava, että joukkoliikenneyhteydet rakennetaan samassa tahdissa asunto- ja työpaikkarakentamisen kanssa. Jätkäsaareen ja Kalasatamaan tarvitaan sujuva raitioliikenne. Metroa on jatkettava sekä länteen että itään. Poikittaisliikenteessä joukkoliikenne toimii huonosti ja ruuhkat ovatkin kehäteillä suuri ongelma.

- Vihreät ovat esittäneet jo vuosia pikaraitiotie Jokeri-linjaa Itäkeskuksesta Espooseen ja autoilua hillitseviä ruuhkamaksuja. Jotta näistä saadaan päätöksiä, on myös muiden poliittisten ryhmien ilmaistava selkeästi kantansa, vaatii Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Lisätietoja:
- puheenjohtaja Ville Ylikahri, puh. 041 5165671
- toiminnanjohtaja Maaria Haikarainen, puh. 040 754 3313