- Emme tienneet opetuslautakunnassa opetustoimen suurista leikkaustarpeista ennen budjettiraamineuvotteluja ja tilanne tuli neuvottelijoillemmekin ikävänä yllätyksenä jälkikäteen. Saimme kuulla opetusviraston aikeista leikata määräaikaisten opettajien kesäajan palkkoja vasta kouluille lähetetyn kirjeen muodossa, toteaa opetuslautakunnan jäsen Julia Virkkunen.

- Suomenkieliseen opetukseen suunnatun tuen lisäksi myös ruotsinkielinen opetus ja päivähoito tarvitsevat 1,5 miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta vastaavilta leikkauksilta säästytään, toteaa opetuslautakunnan jäsen Bernt Nordman.

Tuntikehyksiin varatun summan lisäksi vihreät haluavat turvata etenkin koulunkäyntiavustajien palkkoihin, erityisoppilaiden integraatiotukeen, työpajatoimintaan sekä erityisen haastaville kouluille suunnattuun lisätukeen tarkoitetut määrärahat (ns. positiivisen diskriminaation määrärahat).

- Koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia sekä perhetaustoiltaan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia oppilaita, tarvitsevat erityishuomiota. Tukea on oltava saatavilla myös muille erityistarpeisille oppilaille integraation ja avustajien muodossa. Siksi me vihreät pidämme näille kouluille tarkoitettua määrärahaa erityisen tärkeänä ja toimivana tapana tukea koulujen viihtyvyyttä, sanoo Elena Gorschkow-Salonranta opetuslautakunnasta.

Lisätietoja:

Julia Virkkunen, 040 828 6671, julia.virkkunen(at)welho.com
Elena Gorschkow-Salonranta, 050 586 9155, egorschkow(at)yahoo.com
Bernt Nordman, 050 525 0348, bernt.nordman@welho.com

- Hienon ulkoasun lisäksi keskustakirjastossa on syytä keskittyä kirjaston sisältöihin. Kaupunkiimme tarvitaan enemmän kaikille avointa epäkaupallista julkista tilaa. Haluamme, että keskustakirjastosta tulee toiminnallinen paikka, johon kaikki kaupunkilaiset kokevat olevansa tervetulleita, toteaa valtuutettu Johanna Sumuvuori.

Keskustakirjaston kautta on mahdollista miettiä uudestaan, mitä kaikkea kirjastot voisivat kaupunkilaisille tarjota. Vihreät haluavat kaupunkilaiset mukaan uuden kirjaston suunnitteluun ja suunnitteluprosessin on oltava avoin ja läpinäkyvä. Uusi kirjasto voisi sisältää mm. galleriatilaa, kahviloita, yleisen saunan sekä lasten ja nuorten tiloja.

Vaikka keskustakirjastoon panostetaan nyt kunnolla, lähikirjastoverkko on yhtä tärkeä kuin aikaisemminkin. Myllypuron mediakirjasto on juuri uudistettu ja Puistolan kirjasto avattiin peruskorjauksen jälkeen. Roihuvuoren kirjaston perusparannus alkaa tänä vuonna.

- Keskustakirjaston tulee tavoittaa mahdollisimman laajasti kaikki kaupunkilaiset, mutta samaan aikaan kirjasto säilyy yhtenä tärkeimmistä lähipalveluista, kirjasto- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki toteaa.

Lisätietoja:

Johanna Sumuvuori, kaupunginvaltuutettu, puh. 050 512 1629

Anni Sinnemäki, kirjasto- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, (09) 432 3166, 050 574 0815

- Meri-Rastilasta olisi saatu hieno asukaslähtöisen suunnittelu pilottihanke. Meri-Rastilan vaihtoehtokaava osoitti jälleen, että asukkailla on hallussaan valtavasti osaamista ja lisäksi kokemuksellista tietoa, joka suunnittelijoilta saattaa puuttua. Vihreät haluavat, että osallistumisen mahdollisuuksia ja avoimuutta kehitetään ja asukkaat otetaan entistä painokkaammin suunnitteluun mukaan jo kaavoitusvaiheessa, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Mari Holopainen.

Voimaan jäänyt viraston esitys ottaa merkittävän osan Meri-Rastilan rantapuistosta rakentamiseen. Itä-Helsingin suurimpia vahvuuksia ovat rannat ja metsät, ja asukkailla on hallussaan paras tieto siitä, mitkä viheralueista ja luonnontilaisista alueista koetaan erityisen arvokkaiksi. Vaikka asukkaiden laatimaa kaavaa ei otettu suunnittelun lähtökohdaksi, kaupunkisuunnittelulautakunta sitoutui selvittämään mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle vaihtoehtokaavan esittämällä tavalla.

- Tulevaisuudessa entistä suurempi osa kaavoituksesta on täydennysrakentamista ja Helsinki tarvitsee onnistuneita suuren mittakaavan täydennysrakentamiskohteita, jotka voivat nousta esimerkeiksi kaupunkilaisten keskuudessa. Meri-Rastilalla oli kaikki mahdollisuudet nousta loistavaksi esimerkiksi siitä, miten tällaista toteutetaan, kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Mikko Särelä toteaa.

Lisätietoja:

Mari Holopainen, 040 762 0944, mari.holopainen(at)gmail.com

Mikko Särelä, 044 526 4556, mikko.sarela(at)gmail.com

Edellisessä vihreiden ryhmäkokouksessa kävi ilmi, että suurin osa vihreistä valtuutetuista vastustaa hanketta nykytiedon valossa. Vihreät päättivät esittää hankkeen hylkäämistä jo kaupunginhallituksessa.

- Vihreät pitävät lähtökohtaisesti kulttuurin tukemista kaupungissa erittäin tärkeänä ja moni vihreistä punnitsikin kantaansa pitkään ja perusteellisesti. Hankkeen heikon valmistelun ja Helsingille epäedullisen sopimuksen vuoksi suurin osa ryhmästä kallistui lopulta vastustavalle kannalle, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

Guggenheim-säätiön kanssa neuvoteltu sopimus on vihreiden näkemyksen mukaan epäedullinen Helsingille ja kaupunki kantaa hankkeessa kaiken riskin. Lisenssimaksun lisäksi Guggenheim-säätiölle maksetaan vuosittain yli miljoonan edestä maksuja säätiön palveluiden ostoista.

- Guggenheimin toivottiin tuovan Helsinkiin uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja, mutta tämä ei ole mitenkään varmaa. Siksi on erikoista, että sopimuksen mukaan Helsinki maksaa museossa kaikki kulut, kävi miten kävi, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Vihreiden mukaan  kaupungin tulee museotoiminnassaan keskittyä Helsingin taidemuseon toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Guggenheim-hankkeen valmistelussa taidemuseon rooli jäi syrjään ja museon sisältöä koskeva painavin päätösvalta pysyi Guggenheim-säätiöllä.

- Helsingin taidemuseo kaipaa uudistusta. Checkpoint Helsingin ideat on syytä selvittää kunnolla ja taiteentekijät ja kaupunkilaiset on otettava mukaan uudistuksen suunnitteluun. Onkin syytä selvittää mahdollisuutta järjestää puuarkkitehtuurikilpailu ja rakentaa upea taidekeskus Katajanokalle kaupungin omista lähtökohdista, Moisio toteaa.

Lisätietoja:

Elina Moisio, 040 575 5988, elina.moisio(at)vihreat.fi
Ville Ylikahri, 044 727 3241, ville.ylikahri(at)vihreat.fi

Vaihtoehtokaava perustuu asuinalueen tiivistämiselle. Rakentamista varten otetaan käyttöön lähivirkistysalueita ja puistoja, mutta samalla säästetään laaja Meri-Rastilan rantapuisto. Viraston esitys ottaa merkittävän osan Meri-Rastilan rantapuistosta rakentamiseen. On vaikea ymmärtää, miksi pitäisi tehdä asukkaiden tahdon vastaisesti, kun molemmissa saadaan rakentamista yhtä paljon.

- Vaihtoehtokaava vastaa pitkälti vihreiden ajamia kaupunkisuunnittelutavoitteita. Rakennettavat alueet rakennettakoot tiiviisti. Tämän vastapainoksi tarvitaan laajoja yhtenäisiä viheralueita, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara.

Meri-Rastilan kaavan suunnittelussa on erityisen tärkeää pyrkiä vähentämään asuinalueiden välistä eriarvoistumista. Uusiin kortteleihin tulee rakentaa kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja Meri-Rastilan profiilia pitäisi saada kohotettua.

- Asukkaiden vaihtoehtokaavassa pyritään kehittämään asuinaluetta jo rakennetun alueen sisällä. Samalla säästetään laajat luonto- ja virkistysalueet, mikä tukee Helsingin viheralueverkostoa. Olisi hienoa, jos Meri-Rastilasta saataisiin asukaslähtöisen suunnittelun pilottihanke, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Mari Holopainen.

Lisätietoja:

Osmo Soininvaara, 045 121 4559, osmo.soininvaara(at)eduskunta.fi
Mari Holopainen, 040 762 0944, mari.holopainen(at)gmail.com

- Raamineuvottelijoille ja opetuslautakuntalaisille ei missään vaiheessa avattu, että budjettiraamista puuttuu kahden edellisen vuoden palkankorotusten vaatimat rahat. Kokoomuslainen lautakunnan puheenjohtaja ei ollut tässä asiansa tasalla, pahoittelee vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

Vihreiden mukaan raamineuvottelijoilla oli selvä tahtotila lisätä rahaa opetustoimeen. Leikkauspaineet tulivat tietoon vasta pari viikkoa neuvotteluiden jälkeen ja tällöinkin kouluille lähetetyn kirjeen kautta.

- Opetusvirasto on nyt palkkaamassa ensi vuoden määräaikaisia ja nipistämässä osan heidän palkoistaan. Tämä ei ole ollut missään poliittisessa käsittelyssä. Päätös palkkojen nipistämisestä tulisi pyörtää mahdollisimman pian, vaatii opetuslautakunnan jäsen Julia Virkkunen.

Vihreät vaativat, että opetustoimelle suunnataan lisää rahaa, josta määräaikaisten opettajien palkkarahat voidaan ottaa.

Lisätietoja:

Elina Moisio, 040 575 5988, elina.moisio(at)vihreat.fi

Julia Virkkunen, 040 828 6671, julia.virkkunen(at)welho.com

- SDP sai edellisellä kerralla paikan oikeutetusti vuoden 2004 vaalituloksen perusteella. On kuitenkin käsittämätöntä, että edelliset vaalit hävinnyt puolue on nyt saanut apulaiskaupunginjohtajan pestin haltuunsa vuoteen 2019 saakka, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri.

- Erityisen pettyneitä olemme kokoomuksen toimintaan valinnassa. Kaupungin suurin puolue käveli tietoisesti ja törkeästi äänestäjien tahdonilmauksen ylitse. Valta ja vastuu eivät näytä kokoomuksen toiminnassa kohtaavan, pahoittelee vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

Vihreiden tavoitteena on, että seuraavalla vaalikaudella kaupunginjohdon valintaprosesseja uudistetaan demokraattisemmiksi.

- Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan. Vihreät haluavat Helsingin johtoon vaaleilla valitun pormestarin. Apulaiskaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen, toteaa Ylikahri.

Lisätietoja:

Ville Ylikahri, 044 727 3241, ville.ylikahri(at)vihreat.fi

Elina Moisio, 040 575 5988, elina.moisio(at)vihreat.fi

- Haluamme kuulla, miksi leikkauspaineet tulivat tietoon näin myöhään eikä silloin kun ensi vuoden budjettiraamista keskusteltiin. Helsingin koulujen toiminta ei saa kärsiä tämän vuoksi, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

Menettelytapa, jolla opetustoimen tilanne on tuotu esiin, on synnyttänyt paljon hämmennystä. Raamineuvotteluissa opetustoimen budjettia kasvatettiin, mutta muutama viikko neuvotteluiden jälkeen kouluille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin merkittävistä leikkauksista.

- Kaupunginhallitukselle ei missään vaiheessa tuotu tietoa siitä, että opetuksen rahat eivät riittäisi. Olen aivan varma, että ajoissa esiin tuodut ongelmat olisi budjettineuvotteluissa ratkaistu vähäisin kitinöin, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän varajäsen Hannu Tuominen.

Aiheesta lisää Helsingin Vihreiden blogissa.

Lisätietoja:

Elina Moisio,  040 5755 988, elina.moisio(at)vihreat.fi

Hannu Tuominen, 050 3563 486, tuomiset(at)kolumbus.fi

- Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät ensi vuoden alussa. Yhdistymistä ei pidä tehdä leikkauslistoja miettien, vaan sosiaalitoimen raamin pitää olla realistinen. Päiväkoti-ikäisten lasten määrä kasvaa jatkuvasti ja tähän on reagoitava uudistamalla kaupungin budjetointitapoja. Budjettia on tarkistettava vielä syksyllä uusimpien väestöennusteiden mukaiseksi, toteaa sosiaalilautakunnan jäsen Sanna Vesikansa.

Lisärahaa suunnattiin myös pienempiin virastoihin, jotta nämä pystyvät maksamaan työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset. On tärkeää, että esimerkiksi kulttuurikeskus ja kirjastot eivät joudu supistamaan toimintaansa palkankorotusten vuoksi.

Raamissa varaudutaan terveyskeskusmaksun poistamiseen.

- Terveyskeskusmaksun poisto on yksi tapa kaventaa terveyseroja, kun heikoimmassa asemassa olevien kaupunkilaisten kynnys mennä terveysasemalle madaltuu. Tämän takia vihreä valtuustoryhmä kannattaa maksuista luopumista, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Viikin nuorisotalon rakentamista päätettiin aikaistaa.

- Viikin nuorisotaloa on palloteltu vuosikausia ja nyt Viikissä toimitaan ahtaissa vuokratiloissa. Siksi nuorisotilan rakentamista pitää kiirehtiä, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Johanna Sumuvuori.

Nykyään joukkoliikennettä suunnittelee koko pääkaupunkiseudulla HSL, minkä vuoksi joukkoliikenne ei ollut mukana näissä neuvotteluissa. Kaupungin panostuksesta joukkoliikenteeseen päätetään erikseen, kun kaupunki antaa lausuntonsa HSL:n talousarvioon.

- Vihreät tulevat esittämään parannuksia joukkoliikenteen palveluihin. Tavoitteena on esimerkiksi lastenlipun yläikärajan nosto vuodella, sanoo Ylikahri.

Lisätietoja:

Vihreän ryhmän budjettineuvottelijat

Ville Ylikahri, puh. 041-516 5671, ville.ylikahri@vihreat.fi
Johanna Sumuvuori, puh. 050 512 1629, johanna.sumuvuori@valtuusto.hel.fi
Sanna Vesikansa, puh. 040 745 9586, sanna.vesikansa@iki.fi

Tuija Braxilla on vankka kokemus koulutuspolitiikassa sekä johtamisessa. Hän on läpi poliittisen uransa korostanut koulutuksen merkitystä hyvinvoinnille ja eriarvoistumisen ehkäisylle.

- Koulutus on avain hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Suomalaisen yhteiskunnan suurin voimavara on oikeudenmukainen ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, Brax painottaa.

Braxilla on yli neljän vuoden ministeriyden lisäksi johtajakokemusta muun muassa puolueen ja eduskuntaryhmän johtamisesta.

- Viidennen kauden kansanedustajana ja kahden eri valiokunnan puheenjohtajana kokemukseni valtakunnan tasolta edesauttaisi sekin tehtävän hoitoa. Helsingin kunnallispolitiikassa olen ollut 1990-luvun alusta asti ja palvellut kuntalaisia kaupunginhallituksen jäsenenä, valtuuston varapuheenjohtajana ja vihreiden ryhmän johtajana, Brax toteaa.

- Helsinkiläiset ovat äänestäneet vihreät viime kunnallisvaaleissa Helsingin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi, joten tällä perusteella tämä määräaikainen paikka kuuluu vihreille. Olemme iloisia, että meillä on tarjota tehtävään näin hyvä ja pätevä hakija, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Lisätietoja:

Tuija Brax, (09) 432 3115, tuija.brax[at]eduskunta.fi

Pauliina Lehtinen, avustaja, (09) 432 4115, pauliina.lehtinen[at]eduskunta.fi

Ville Ylikahri, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, 045 516 5671, ville.ylikahri[at]vihreat.fi