Vihreiden ryhmäpuheenvuoro
Vt Johanna Sumuvuori

Joskus parasta kulttuuria syntyy ilman minkäänlaista strategiaa. Kulttuuristrategiaa toteutetaankin parhaiten jättämällä tilaa myös spontaaneille ja yllättäville ideoille ja tapahtumille.

Strategista ajatteluakin kuitenkin tarvitaan. Strategialla voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kaupungin kulttuuriorganisaatiota ja taidelaitoksia kehitetään. Se voi vaikuttaa myös avustusjärjestelmän uudistamiseen entistä paremmaksi. Hyvin toteutettuna sillä voi olla myös positiivinen vaikutus kulttuurialan työllisyyteen ja kaupungin vetovoimaisuuteen ja kiinnostavuuteen.

Kulttuuripolitiikassa päädytään usein keskustelemaan rahasta, eikä syyttä. Valtiolliset ja kunnalliset avustusjärjestelmät ovat kulttuurielämälle ja kulttuurin tekijöille elintärkeitä. Aina kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään rahasta, vaan viranomaisten asenteesta ja hallintobyrokratiasta. Kaupunkikulttuuri ei välttämättä tarvitse rahaa, vaan joustavampaa hallintoa.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa, että Helsinki sanoisi uusille asioille ja ideoille useammin kyllä. Kaikki hauska ja älykäs ei todellakaan aina synny virastoissa. Oikeastaan päin vastoin – byrokratialla on myös taipumus taltuttaa ja kieltää uusia ja innostavia asioita.

Kulttuuristrategia tukee ajatusta kaupunkilaisten omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemisesta. Jo johdannossa nostetaan keskiöön ihmisten ajatukset, ideat, unelmat ja luova toiminta ilmapiirin synnyttäjinä.

Kaupunkiin on syntynyt viime vuosina paljon uutta liikehdintää, joka on lähtenyt kaupunkilaisten omasta aktiivisuudesta. On vietetty ravintolapäiviä ja järjestetty pop up -tapahtumia, eri kaupunginosien BlockParty-juhlia ja iskelmätansseja. Kalasataman konttiaukiolla on vietetty kesällä minifestareita, maalattu graffiteja ja pystytetty taidenäyttelyitä. Kalasatama on erinomainen esimerkki väliaikaisesta tilasta, jonka kaupunkilaiset ottivat itse haltuun. Kalasataman alue toi Helsinkiin viime kesänä kaivattua rosoisuutta, eläväisyyttä ja aktiivisuutta.

Mielestämme kaupunki hengittää ja kehittyy, kun omaehtoista kulttuuritoimintaa ei murskata byrokratialla. Mielestämme leikkipuistoissa saa myydä kahvia. Kaupungista on löydyttävä pysyviä tai väliaikaisia paikkoja katutaiteelle. Kulttuuriavustuksia on kanavoitava entistä enemmän myös vapaaseen ja omaehtoiseen toimintaan.

Kaupungin on hyödynnettävä kulttuurikäytössä nykyistä paremmin tyhjiä tiloja ja rakennusaikaisia alueita. Näyttelyitä, konsertteja, festivaaleja, kaupunginosatapahtumia ja muita kaupunkilaisten aktiivisuudesta syntyviä rientoja täytyy voida järjestää mahdollisimman pienellä byrokratialla.

Lupakäytäntöjä on joustavoitettava ja vapaat tai vapautuvat tilat kartoitettava. On selvitettävä, millaista väliaikaiskäyttöä esimerkiksi myynnissä olevissa kiinteistöissä voisi olla. Lupakäytäntöjä helpotetaan konkreettisesti myös tinkimällä jonkin verran luovutettavan tilan vaatimustasosta, jos kyseessä on väliaikainen käyttö.

Strategiaan on kirjattu, että koulutilojen käyttöä laajennetaan taiteen perustopetukseen sekä kulttuuri-, taide-, kansalais- ja yhteisötoimintaan. Pidämme tavoitetta hyvänä. Koulut ovat tärkeitä erityisesti lasten ja nuorten harrastus- ja kulttuuritoiminnan lisäämisessä. Vaadimme, että selvitetään myös muiden kaupungin omien tilojen soveltuvuus vastaaviin tarkoituksiin.

Myös erilaiset yrittäjät vaikuttavat kaupungin ilmapiiriin. Hauskassa kaupungissa voi olla kahvila-autoja, lippakioskeja ja väliaikaisia myymälöitä. Niiden kilpailutuksessa ei saisi toimi liian jäykästi. Jos paikat varataan vain eniten maksaville, saattavat hauskimmat ideat jäädä toteutumatta.

Helsingin kulttuurielämässä luova ruohonjuuritason toiminta elää hyvin rinnakkain alansa huippuammattilaisten tekemän korkeatasoisen kulttuurin kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki pitää huolta osaajistaan ja on omalta osaltaan turvaamassa heidän toimintamahdollisuuksiaan ja työllisyyttään.

Kulttuurielämällä on tärkeitä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kulttuuri on merkittävä työllistäjä. Strategiassakin todetaan, että noin puolet koko maan kulttuurialan tekijöistä asuu Helsingissä. Kulttuurielämän monipuolisuus ja elinvoimaisuus vaikuttavat paljon myös kaupungin yleiseen kiinnostavuuteen – oli kyseessä sitten turistit, investoijat tai nykyiset ja tulevat asukkaat.

Kulttuurin tukemisessa myös alueellinen tasa-arvo on tärkeää – kulttuurilaitoksia ja tapahtumia täytyy olla kantakaupungin ulkopuolellakin. Myös taiteen perusopetuksen tukemisessa on alueellinen tasa-arvo huomioitava nykyistä paremmin.

Lähiöiden elinvoimaisuuteen vaikuttaa oleellisesti myös tarjolla olevat kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Kirjastoja voi tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän monimuotoisten tapahtumien järjestämiseen. Kannatamme alueellisesti kattavaa kirjastoverkkoa. Toivomme myös, että Helsingin keskustakirjastohanke etenee ripeästi. Mikäli keskustakirjaston tuleva sisältö on monipuolista, se voi kehittyä Tukholman keskustassa sijaitsevan Kulturhusetin kaltaiseksi kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevien olohuoneeksi.

Helsinki on Suomen kansainvälisin ja monimuotoisin kaupunki – tulevaisuudessa se tulee näkymään entistä enemmän myös kulttuuripalveluiden tarpeessa, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa. Kulttuurikeskus Cajsan vuokrasopimus päättyy vuonna 2017. Vihreiden mielestä Cajsan toimintojen jatkuminen on varmistettava ajoissa. Samalla on selvitettävä mahdollisuus organisoida toimintaa yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Kulttuurissa pienilläkin varoilla voidaan tehdä huikeita tuloksia. Vihreä ryhmä on erittäin tyytyväinen, että Vihreiden tavoite avustusten nostamisesta toteutuu ensi vuoden budjetissa. Ensi vuonna kulttuuriavustukset nousevat 700 000 eurolla, joista puoli miljoonaa kohdistuu yhteisöjen avustamiseen. Tämä suunta on juuri se, jota strategialla tavoitellaan. Avustusten nouseminen helpottaa etenkin kulttuurin vapaan kentän tekijöiden asemaa. Strategiaan nostettu tavoite avustusten lisäämisestä ja avustusjärjestelmä kehittämisestä on jo siis saanut katetta. Avustusjärjestelmä ei saa jähmettyä automaatiksi, joka jakaa rahaa vuodesta toiseen samoille tahoille tarkastelematta tarkemmin avustuskriteerien täyttymistä.

Myös kulttuuriorganisaatio kaipaa uudistamista. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan on pystyttävä jatkossa tarkastelemaan paremmin kulttuurikentän kokonaisuutta. Katsomme, että organisaatiouudistukset ovat välttämättömiä strategian toteuttamisen kannalta.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa painottaa, että kulttuuristrategia ei toimi, jos se jää vain kulttuuriasiankeskuksen paperiksi. Sen on sidottava muitakin hallintokuntia. Etenkin lupa- ja tila-asioissa eri virastojen on muistettava strategian tavoitteet. Toivon, että strategiaa luetaan ja toteutetaan ahkerasti myös kiinteistövirastossa, rakennusvirastossa, rakennusvaltontavirastossa, kaupunkisuunnitteluvirastossa, opetusvirastossa, nuorisoasiainkeskuksessa, liikuntavirastossa ja kaikissa hallintokunnissa, jotka kulttuurin kanssa pääsevät tekemisiin.

Kulttuuristrategian tavoitteena on kulttuurin aseman näkyminen, kuuluminen ja vahvistuminen Helsingissä tulevina vuosina. Vihreä valtuustoryhmä yhtyy tähän tavoitteeseen ilomielin ja kannattaa strategian hyväksymistä. Ensi vuosi on ajoitukseltaan paras mahdollinen strategian hengen toteuttamiseen kun vietämme sekä Helsingin pääkaupungiksitulon 200-vuotisjuhlia, että maailman muotoilupääkaupunkivuotta.

Lisätietoja:

Johanna Sumuvuori, kaupunginvaltuutettu, puh. 050 512 1629

Ville Ylikahri, valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh. 044 727 3241

Arvoisa puheenjohtaja,

Elämme taloudellisesti poikkeuksellisen epävarmoja aikoja, ja on vaikea tietää, miten kaupungin talous kehittyy ensi vuoden aikana. Nyt budjetti on tehty kuitenkin parhaan mahdollisen tiedon mukaan. Siinä myös näkyvät vihreiden keskeisimmät linjaukset.

Investoinnit uuteen Helsinkiin ovat kannattavia

Kaupunki ei tällä budjetilla ota syömävelkaa palvelujen rahoittamiseksi, vaan kaikki velanotto käytetään investointeihin. Onkin kysytty, ovatko nämä investoinnit kannattavia? Kaupungin kohdalla ei tietenkään voi puhua kannattavuudesta samalla tavalla kuin yritysten kohdalla, mutta joka tapauksessa pitää pohtia tuottavatko investoinnit parempia palveluita ja uusia verotuloja kaupungille. Vihreän ryhmän mielestä tuottavat. On järkevää investoida Kalasataman, Jätkäsaaren ja muiden uusien alueiden katuihin ja liikenteeseen, jotta saadaan lisää asuntoja ja luotua sellaista kaupunkia jota ihmiset selkeästi haluavat. Palveluiden tulee myös olla valmiina uusilla alueilla, kun uudet asukkaat muuttavat. Kun palvelut on lähellä ja joukkoliikenne toimii, syntyy hyvää ja viihtyisää kaupunkirakennetta.

Nyt on kuitenkin tärkeää, että viemme johdonmukaisesti eteenpäin näitä projekteja, emmekä jarruta niitä ristiriitaisilla päätöksillä. Meidän on mahdollisimman pikaisesti tehtävä päätös Hanasaaren voimalan sulkemisesta ja Kruunuvuoren sillan rakentamisesta. Ilman näitä investointeja Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueiden rakentamisessa ei ole mitään järkeä.

Nämä ovat suuria mutta kannattavia investointeja. Kaupunkisuunnitteluviraston arviointien mukaan Hanasaaren voimalan tilalle voitaisiin kaavoittaa jopa 300 000 kerrosneliömetriä asuin- ja liiketilaa ja yksin tonttien myynnistä on mahdollista saada lähes 120 miljoonaa euroa. On taloudellisesti järjetöntä estää uusien upeiden asuin- ja työpaikka-alueiden syntyä jarruttelemalla näitä hankkeita. Sen sijaan Östersundomin alueen luontoarvojen arviointi ja oikeiden liikenneratkaisujen löytäminen vaativat selkeästi vielä lisäaikaa. Vihreä ryhmä asettaakin etusijalle Hanasaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan investoinnit ennen Östersundomia.

Palvelujen parantaminen

Kaupungin budjetista leijonanosan vievät sosiaali- ja terveyspalvelut. On hyvä, että erityisesti sosiaalisektorille on viime vuosina lisätty resursseja tarpeen mukaisesti. Kasvaneisiin lapsi- ja vanhusmääriin on vastattu. Näyttääkin siltä, että tänä vuonna sosiaalitoimi ei ole juurikaan ylittämässä budjettiaan. On oikeaa politiikkaa taata budjetissa riittävät määrärahat lakisääteisten palvelujen toimintaan. Tietenkin pitää myös kehittää palveluja ja etsiä säästöjä. Näitä säästöjä on kuitenkin järkevämpää löytää uudistamalla rakenteita kuin pitämällä kukkaronnyörejä liian tiukalla. Siksi suhtaudummekin positiivisesti selvityksen alla olevaan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämiseen. Jos tällä yhdistämisellä pystytään poistamaan erityisesti lastensuojelun ja vanhusten hoitoketjujen pullonkauloja, pystytään näin sekä parantamaaan kaupunkilaisten saamaa palvelua että vähentämään kustannuksia.

Vihreiden esityksestä budjettiin on lisätty huomattavasti peruskouluille ja päiväkodeille suunnattuja ns. positiivisen diskriminaation rahoja. On erittäin tärkeää, että sosio-ekonomisesti haastavien alueiden koulut ja päiväkodit pystyvät rahan avulla esimerkiksi pienentämään opetusryhmiä ja palkkaamaan avustajia. Tällainen lisätuki on parasta mahdollista syrjäytymisen ehkäisyä.

Koulujen iltapäivätoiminnan rahoituksen lisääminen on suuri parannus nykytilanteeseen, jossa liian monet 2.- ja jopa 1.-luokkalaiset ovat jääneet vaille iltapäiväkerhopaikkaa.

Toinen vihreille tärkeä painotus on lisäresurssit lastensuojeluun. Budjetin mukaisesti ensi vuonna panostetaan erityisesti lastensuojelun ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja perhehoidon edellytysten parantamiseen. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita lisätään mm. perheneuvoloita vahvistamalla.

Mitkään lisäresurssit eivät yksin pysty korjaamaan niitä vahinkoja,joita syntyy,  jos asuinalueet pääsevät eriytymään niin, että huono-osaisuus keskittyy vain joihinkin kaupunginosiin. Kehitys on menossa huonoon suuntaan. Palvelujen oikealla suuntaamisella voimme puuttua oireisiin, mutta varsinaiseen ongelmaan keskeisin tapa puutua on kaavoitus ja asuntopolitiikka. Vihreät pitävätkin erittäin tärkeänä eri asumismuotojen tasaista sijoittumista eri kaupunginosiin. Segregaation ehkäisy on myös keskeisin syy vaatia pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä ja sitä kautta koko alueen tasapainoisempaa kehitystä.

Iloitsemme myös kulttuuriavustusten tuntuvasta nostosta. Tällä parannetaan erityisesti kulttuurin vapaan kentän toimijoiden asemaa

Liikenne toimimaan

Vihreät ovat erittäin tyytyväisiä budjetin joukkoliikenne- ja pyöräilypanostuksiin.

Ensimmäistä kertaa budjettiin kirjattiin erillinen määräraha pyöräilyn edistämiseen. Tämä raha tukee hyvin käynnistyneen poikkihallinnollisen pyöräilyprojektin työtä. Pyöräilyn osuus matkoista on saatu Helsingissä nousemaan. Nyt onkin tuhannen taalan paikka jatkaa hyvää kehitystä ja tehdä Helsingistä oikea pyöräilykaupunki.

Joukkoliikenteessä onnistuimme pitämään lippujen hintojen korotukset maltillisina kustannusten kovasta noususta huolimatta. Ongelmallista lippujen hintojen kehityksessä on se, että taas ensi vuonnakin ero kaupunkien sisäisten lippujen ja seutulippujen hintojen välillä kasvaa. Ensi vuonna tuleekin neuvotella naapurikuntien kanssa sopimus, jolla saadaan seutulippujen hintaa alennettua. Tulemme myös esittämään lasten lipun ikärajan nostamista vuodella 18 vuoteen.

Myös investoinnit joukkoliikenteeseen ovat suuria. On hienoa, että kaupunki kehittää joukkoliikennettä tilaamalla uusia raitiovaunuja ja uudistamalla metroverkkoa.

Kaupunkimme ei pysty kasvamaan hallitusti ilman kunnollisia panostuksia kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Uudet moottoritiet ja autopaikat vain lisäävät autoilua ja sitä kautta ruuhkia. Lähivuosina pelkkä joukkoliikenteen parantaminen ei riitä, vaan sen lisäksi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Arvoisa puheenjohtaja,

vihreä valtuustoryhmä kannattaa toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä vuodelle 2012.

Tilinpäätös on kaupungin hallinnossa eräs vuosittainen rajapyykki, jonka äärellä kannattaa hetkeksi laskeutua reaalimaailmaan arvioimaan niin mennyttä, kuin myös kurkottua katselemaan vähän kauemmaksi taivaan rannan tuolle puolen ja totutun ajattelun ylikin.

Jos viime vuoden tilinpäätöstä vertaa koulun kevättodistukseen, voimme varmaankin olla melko tyytyväisiä: pääsimme luokalta mallikkaasti vähintään tyydyttävin arvosanoin. Verotuloja kertyi arvioitua enemmän ja kaupungin palveluiden tuottaminen pysyi kautta linjan suunnitelluissa raameissa. Investointeja jatkettiin ja työllisyys parani.

Mistä kaupungin talous loppujen lopuksi ja luihin ytimiin yksinkertaistettuna sitten muodostuu? Työpaikoista ja kaupunkilaisista. Ilman työpaikkoja ei ole veroja maksavia ja palveluita kuluttavia kaupunkilaisia. Keskeiset kaupungin tulot ovat veroja kaupunkilaisilta ja helsinkiläisiltä yrityksiltä. Niillä tuloilla kaupunki tuottaa palvelunsa helsinkiläisille.

Työpaikkoja tarjoavat niin suuret kuin pienet yritykset, vähäisemmässä määrin valtionlaitokset ja muut yhteiskunnan toiminnot. Suurin osa helsinkiläisistä on töissä alle kymmenen henkilön pienyrityksissä. Miltei joka viides suomalainen työpaikka on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla niistä on jo kolmasosa.

Työntekijöistä ei Helsingissä luulisi olevan pulaa, koska syntyvyys on suurempaa kuin kuolleisuus ja kaupunkiin muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois.  Eräs talouskasvua ja toimeliaisuutta jarruttava tekijä onkin yllättäen helsinkiläiset asumiskustannukset. Virtasella ei ole enää varaa tulla töihin Helsinkiin, tai ainakaan asua täällä. Samaan aikaan työnantaja ei löydä tarvitsemaansa työntekijää.

Vaikka lontoolainen trendilehti Monocle valitsikin Helsingin maailman parhaaksi kaupungiksi, on asumisen kalleus Helsingissä noussut kipurajan yli jo aikaa sitten. Meillä onkin erityisen vaikea yhtälö ratkaistavaksi, kun asumiskustannuksia pitää saada alennettua samaan aikaan kun rakentamisen laatua ja määrää pitää lisätä.

Keskeinen uhka kaupunkimme talouden tasapainolle on tietenkin jatkuva  velkaantuminen, joka pahimmillaan voi muuttua painajaiseksi maailmantalouden myrskyissä. Toisaalta nykyinen velkamme jaettuna kaikille helsinkiläisille on vain vajaat kaksi tuhatta euroa per nuppi. Sen kanssa pystymme varmasti elämään, jahka talouskasvu pysyy urallaan emmekä hallitsemattomasti kasvata omia menojamme lisävelalla.

Velkaantumista suurempi uhka Helsingille on pääkaupunkiseudun taloudellinen ja alueellinen segregaatio. Siihen voimme onneksi myös omilla toimillamme vaikuttaa jonkin verran enemmän kuin maailmantalouden ailahteluihin.

Segregaatiokehitys kiertyy ongelmavyyhdestä, johon ovat sekaantuneet ainakin pääkaupunkiseudun kaupunkien keskinäinen kilpailu, asumisen kalleus, alueittain yksipuolinen kaupunki- ja asukasrakenne sekä kankea palveluverkko. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten pitäisi yhdistyä mm. segregaatiokierteen katkaisemiseksi. Kaupungin palveluiden tavoitteeksi tulee entistä selkeämmin ottaa terveyserojen kaventaminen.

Emme saisi ainakaan itse, omilla päätöksillämme ja luutuneilla toimintatavoillamme aiheuttaa ylimääräisiä kustannuspaineita kaupungin talouteen. Päinvastoin – meidän pitää osata rakentaa taloudellisesti haastavissa olosuhteissa niin palveluiltaan kuin infrastruktuuriltaan ekologisempaa, vetovoimaisempaa ja viihtyisämpää kaupunkia kuin koskaan.

Eräs mahdollinen esimerkki pahimmillaan segregaatioon ja velkaantumiseen johtavasta virhearviosta saattaa olla rakennettuna Östersundomin yleiskaavan liikenneratkaisuun, joka turhan yksioikoisesti tulkitaan metroksi. Kieltämättä metrolla on etunsa, mutta olisi viisasta tutkia myös vakavasti pikaraitioverkoston rakentamisen vaikutukset yhteiskuntatalouteen, kaupunkirakenteeseen ja liikenteen määriin. Samalla rahalla voimme saada enemmän ja parempaa.

Helsingillä on selvästi osaamista kaupan ja liike-elämän suurhankkeissa. Esimerkiksi Stockmannin laajennus ja sitä ennen keskustan huoltotunneli syntyivät kiitettävän rivakasti. Massiivisesta Kalasataman metroaseman ympäristön toteutuksesta sovittiin pari kuukautta sitten. Siitä tulee aikansa suurin rakennushanke.

Pienen mittakaavan toiminta sen sijaan yskii ja kompastelee. Asukaslähtöinen ja pienyritysystävällinen kanssakäynti tuottaa jatkuvasti vaikeuksia Helsingin kaupungille. Viime aikojen masentavat pikku-uutiset espresso- ja jäätelöautojen ongelmista kaupungin normiviidakossa ei kerro pelkästään asennevammasta jossain virastossa, vaan laajemmasta byrokratiakierteestä, jonka kitkemiseen pitää vihdoin keskittyä.

Helsingillä olisi aidosti erinomaiset edellytykset lunastaa Euroopan parhaimman kaupungin titteli. Lähivuosina on ainutlaatuinen mahdollisuus tiivistää kaupunkirakennetta ja laajentua tavallaan kaupungin rajojen sisäpuolella Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Voimme kestävästi vastata väestönkasvun, asuntopulan ja liikenteen ongelmiin hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella. Kruunuvuoren ranta, Keski-Pasila ja Östersundom odottavat myös vuoroaan. Hyvälle asunto- ja kaupunkipolitiikalle on Helsingissä tuhannen taalan mahdollisuus.

Segregaatiokehityksen lähisukulainen on tylsä ja taantuva kaupunki. Negatiiviseen kehitykseen voimme vaikuttaa vain ja ainoastaan omin avuin suunnittelemalla ja rakentamalla monipuolista ja -ulotteista sekä asukaslähtöistä kaupunkia. Kaupunkikulttuurissa ja -tilan käytössä pitää siirtyä viimeinkin skandinaavisesta holhouksesta eurooppalaiseen sallivuuteen. Musiikkitalo, World Design Capital -hanke, mahdollinen Guggenheim-yhteistyö sekä monet suurtapahtumat tai hiljaisemmat signaalit kertovat odotuksista, joita Helsinkiä kohtaan myös kansainvälisesti tunnetaan. Tilaisuutta ei pitäisi terassien ja puistojen kieltotauluilla hukata.

Kaikki tämä kiertyy lopulta takaisin kaupungin tilinpäätökseen ja alkupisteeseensä eli Helsingin kaupungin terveeseen talouskehitykseen. Kulunutta vertausta hieman mukaillen: Helsinki on kuin suuri laiva, jonka kurssi muuttuu hitaasti – mutta joka uppoaa nopeasti, jos oikeita ohjausliikkeitä ei osata tehdä.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa kaupungin tilinpäätöksen vahvistamista vuodelta 2010.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tässä salissa on kuultu kaupungin taloudellisesta tilanteesta paljon väitteitä suuntaan ja toiseen. Selkeä totuus on kuitenkin se, että menot ovat olleet suuremmat kuin tulot. On jouduttu nostamaan veroprosenttia ja ottamaan todella paljon velkaa. Tämä onkin ollut viime vuosien tilanteessa järkevää politiikkaa. Olemme pitäneet investointitason korkeana ja panostaneet mm. työllisyydenhoitoon. Näiden toimien avulla olemme onnistuneet välttämään työttömyyden räjähdysmäisen kasvun. Elvyttävä politiikka on tuonut hyvinvointia kaupunkilaisille.

Nyt talous on kuitenkin kasvu-uralla ja kaupunkilaisten luottamus omaan talouteensa on vahva. Tässä tilanteessa on aika pyrkiä pois velkaantumiskierteestä aivan kuten taloussuunnitelmassa on tavoitteenakin. Kaupungin tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman tavoitteeksi on asetettu se, että vuonna 2012 palvelujen kustannukset asukasta kohden eivät nouse. Tähän tavoitteeseen ovat sitoutuneet kaikki kaupunginhallitusryhmät. Nyt odotamme virastoilta hyviä esityksiä, miten tähän tavoitteeseen päästään.

Kunnallisveron korottamista ensi vuonna Vihreät eivät kannata, mutta kiinteistöveron ja erilaisten maksujen korottamisella on mahdollista kerätä lisää tuloja kaupungille.

Keskustelussa Helenin tulevaisuudesta vihreiden kanta on selvä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan on toteutettava suunnitellusti. Toisin kuin on väitetty, ohjelma ei aiheuta tuloutusmahdollisuuksien nollautumista.

Suomen suurten kaupunkien välinen kustannusvertailu on Helsingille masentavaa luettavaa. Helsinki tuottaa palvelunsa paljon muuta maata kalliimmalla. Tämä korkea kustannustaso haittaa jo pääkaupunkiseudun yhteistyötäkin, kun naapurikunnat eivät halua tehdä yhteistyötä tuhlailevaksi ja kankeaksi kokemansa Helsingin kanssa.

*

Tänä vuonna valtuusto päättää palvelustrategiasta. Vihreän ryhmän mielestä palvelustrategian käsittely ja hyväksyminen on erittäin tärkeä prosessi, jonka avulla on mahdollista löytää aidosti uusia tapoja tuottaa palveluja ja löytää samalla kustannustehokkuutta.

Meidän tulee aidosti miettiä, mitä varten mikäkin kaupungin palvelu on olemassa, kuinka paljon olemme valmiita mihinkin panostamaan ja miten mikäkin palvelu kannattaa tuottaa. Lisäksi tulee arvioida ne palvelut, joihin kannattaakin panostaa muita kuntia enemmän. Tällaisia ovat esim. koulujen ja päiväkotien positiivinen diskriminaatio ja muut keinot, joilla estetään alueiden eriarvoistumista.

Nyt meillä ei tunnu olevan kokonaiskuvaa siitä, mitä haluamme. Tuotamme palveluita virastoissa, liikelaitoksissa, palveluseteleillä, ostopalvelusopimuksin ja kilpailuttamalla ilman, että olemme kunnolla pysähtyneet miettimään, mikä sopii mihinkin palveluun ja millä saadaan paras palvelu kaupunkilaisille.

Palvelustrategian laatimisessa tulee käyttää hyväksi Helsingin ja Vantaan yhdistymisselvitystä. Se avaa hyvin silmiä sille, miten Vantaallakin moni asia tehdään eri tavalla kuin meillä. Onkin hyvä, että Helsinki-Vantaan selvityksen tulokset lähtevät lausuntokierrokselle kaikkiin lauta- ja johtokuntiin.

Edelleen suurina aukkona Helsingin palveluissa on asukaslähtöisyys ja käyttäjädemokratia. Miten saadaan käyttäjät suunnittelemaan palveluita eikä vain antamaan asiakaspalautetta tai vastustamaan muutoksia? Nykytekniikka antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia luoda malleja kaupunkilaisten osallistumiselle. Uuden tekniikan ja kaupunkilaisten osaamisen hyödyntämisessä on myös suuri kustannussäästöpotentiaali.
*

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreä ryhmä haluaa nostaa tämän budjettiraamin käsittelyn yhteydessä erityisesti esiin päivähoidon. Kaupungissa on ollut käynnissä todellinen baby boomi, joka on näkynyt täällä valtuustossa asti. Lapsiperheiden määrä on kasvanut kaikkia ennusteita nopeammin.

Kyse ei ole pelkästään taloustaantuman väliaikaisesta vaikutuksesta syntyvyyteen, vaan laajemmasta ihmisten arvostusten ja käytöksen muutoksesta. Ihmiset haluavat asua hyvien yhteyksien päässä lähellä palveluita, vaikka sitten tingittäisiinkin asuinneliöistä. On taas hyväksyttyä kasvattaa lapset umpikorttelipihoilla keskellä kaupunkia.

Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus Helsingille. Viime aikoina on puhuttu paljon kuntien välisestä kilpailusta ja siitä, kuinka niin sanotut hyvät veronmaksajat muuttavat pois Helsingistä. Nyt nämä nuoret lapsiperheet eivät muutakaan pois. Samaan aikaan olemme rakentamassa uusia suuria asuinalueita. Pystymme oikeasti luomaan uutta, toimivaa kaupunkia ja kasvattamaan samalla kaupungin veropohjaa, kun työssäkäyvät lapsiperheet jäävät asumaan Helsinkiin.

Olemme kuitenkin vaarassa pilata tämän mahdollisuuden sillä, että meillä ei ole tarjota perheille päivähoitopaikkoja. On todella surkeaa palvelua kaupungilta tarjota punavuorelaiselle perheelle päivähoitopaikkaa Landbosta. Tämä ei ole urbaani legenda, vaan todellisuutta monelle perheelle eri puolilla Helsinkiä.

Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvamassa niin nopeasti, että kaupungin on reagoitava asiaan viipymättä. Päivähoitoon on budjetoitava lisää rahaa. Vippaskonsteilla ei saada tuhansille uusille perheille toimivaa päivähoitoa. Vihreät esittävätkin päivähoidon budjetoinnin uudistamista siten, että talousarvio tehtäisiin edellisen vuoden todellisen toteutuneen lapsimäärän ja nykyistä tuoreemman väestöennusteen perusteella.

Päivähoito on osattava nähdä myös kaupungin kilpailutekijänä, jonka järjestämisessä emme saa epäonnistua.

*

Arvoisa puheenjohtaja, vihreä valtuustoryhmä on valmis tarttumaan haasteeseen muuttaa kaupunkia paremmin kaupunkilaisia palvelevaksi ja säästeliäämmäksi.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreän valtuustoryhmän mielestä selvitystä Helsingin ja Vantaan yhdistämisestä tulee jatkaa nimeämällä selvitysmies.

Vihreille on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisessa uudessa yhdistyneessä kaupungissa kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet paranevat. Tällä hetkellä päätöksenteko on karannut kauas. Helsinkikin on liian suuri yksikkö lähidemokratialle. Paikallisista asioista voitaisiin hyvin päättää paikallisella tasolla. Kansainvälisesti hyviä esimerkkejä elinvoimaisista ja kilpailukykyisistä kaupunkiseuduista, joissa on toimiva seutu- ja paikallishallinto, ovat Vancouver ja Kööpenhamina. Paikallisesti kaupunginosavaltuusto voisi vaikuttaa esimerkiksi joihinkin lähipalveluihin kuten päiväkoteihin ja pieniin asemakaavoihin. Yhdistyneen kaupungin malli voisi olla esimerkiksi vaaleilla valitut kaupunginosavaltuustot. Helsinki-Vantaa –kuntaliitosselvityksen yhteydessä tulee selvittää kaupunginosavaltuustojen aluejako, tehtävät ja tarvittavat lakimuutokset.

Toinen asia, jota edellytämme ennen päätöstä kaupunkien yhdistymisestä, on kansanäänestys. Näin merkittävästä kysymyksestä pitää myös kaupunkilaisten päästä ilmaisemaan kantansa. On puolueiden vastuulla tuottaa riittävästi tietoa kaupunkilaisille päätöksenteon pohjaksi.

Mitä hyötyä kuntien liittämisestä sitten olisi? Toisin kuin on väittetty, yksi keskeisimpiä perusteita on maankäyttö.  Ongelma on se, että Helsingissä on pulaa maasta. Tällä hetkellä rakennamme kalliita asuntoja savimaalle. Meillä on pulaa työpaikkatonteista erityisesti logistiikka- ja pienteollisuuskäyttöön. Viheralueemme ovat jatkuvasti rakennusuhan alla. Esimerkiksi Östersundomin alue voitaisiin suunnitella luontoarvoja paremmin kunnioittaen, kun sitä suunniteltaisiin yhdistyneen kaupungin tarpeista lähtien. Ratkaisu on se, että yhdistyneessä kaupungissa asunnot ja työpaikat voitaisiin sijoittaa koko alueen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, kun nyt kilpailemme sekä asukkaista että yrityksistä. Kilpailu aiheuttaa myös sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymistä koko pääkaupunkiseudulla.

Vihreät kannattavat tavoitetta siitä, että uudessa kaupungissa tuotetaan Helsingin tasoiset palvelut Vantaan kustannustasolla. Selvitysten vastustajat pitävät tätä naivina, mutta on innostava ajatus, että loisimme puhtaalta pöydältä 2020-luvun suurkaupungin, jonka toimintaa eivät rasittaisi tsaarinaikaiset hallintorakenteet ja toimintatavat. Totta kai tietojärjestelmien hankkiminen, tilojen muuntaminen ja uuden organisaation suunnittelu maksaisi jotain perustamisvaiheessa, mutta keskipitkällä aikavälillä syntyisi säästöjä.

Yksi kiistaton etu olisi kuntatalous. Jos keskeisimmät peruspalvelut tuotettaisiin Vantaan kustannustason mukaisesti ja hallintokustannuksia karsittaisiin, käyttötalous olisi tasapainossa, vaikka kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit olisivat Helsingin vuoden tasolla. Tässä tilanteessa vuosikate ylittäisi poistot ja kattaisi melkein kokonaan investointimenot, jolloin lainanottotarve vähenisi merkittävästi. Tämä voi toki olla liian optimistinen tavoite, mutta suuremmillakin palvelukuluilla yhdistyneen kaupungin talous olisi itsenäisiä kaupunkeja selkeästi kestävämmällä pohjalla ja pystyisimme estämään velkaantumisen. Yhdistynyt kaupunki kykenisi myös vahvistamaan veropohjaansa maankäytön avulla itsenäisiä kaupunkeja paremmin.

Vantaa on velkaantunut vauhdilla, ja kuntaliitos tasaisi kaupungin velanottoa asukasta kohden. Suurin osa vantaalaisista toivookin kaupunkien yhdistymistä. On todella harmillista, jos vantaalaiset päättäjät eivät ole valmiita edes selvittämään asiaa. Viime vuoden istunut selvitysryhmä ei voinut luoda yhdistyneen kaupungin mallia, koska Vantaan valtuuston päätös esti sen. Nyt pitäisi olla rohkeutta nimetä selvitysmies ja vasta sen jälkeen tehdä päätökset liittymisestä.

On hyvä, että seutuhallintoajatustakaan ei ole haudattu. Pidämme kuitenkin edellytyksenä sille myös seudun kuntarakenteen muuttamista. Seutuhallinnolla voitaisiin ratkaista Helsingin seudun liikenneongelmia, mutta ei alueen segregoitumista.

Nykymuotoista tiiviimpää vapaaehtoista yhteistyötä on nyt kokeiltu viitisen vuotta. Sen avulla on saatu joitain hankkeita eteenpäin, mutta seudun suuria ongelmia sillä ei saada ratkaistua. Esimerkiksi kuntarajat ylittävät palvelut eivät toimi joustavasti vaan edellyttävät suuren määrän byrokratiaa. Lisäksi kunnat ajattelevat yhteistyömalleissa edelleen ensisijaisesti omaa etuaan, jolloin osaoptimointi vie suuren osan hyödystä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Ilmastonmuutos on edelleen erittäin vakava uhka. Samoin fossiiliset polttoaineet vähenevät päivä päivältä. Nämä tosiasiat eivät ole kadonneet minnekään, vaikka ilmastonmuutos ei olekaan samalla tavalla otsikoissa kuin vuosi sitten.

Siksi onkin erittäin tärkeää, että Helsingin kaupunki jatkaa pitkäjännitteistä työtään vähentääkseen päästöjään ja luopuakseen fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Vihreä ryhmä pitää Helsingin Energian kehitysohjelmaa oikeansuuntaisena askeleena kohti kaupungin hyväksymää strategiaa hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi.

Monet valtuutetut ovat kauhistelleet ohjelmaan sisältyvien investointien hintaa. Mielestämme  kauhistelu on tarkoitushakuista ja yliampuvaa. Arvioiden mukaan Helenin on investoitava päästöjen vähentämiseen maksimissaan vajaa miljardi euroa vuoteen 2020 mennessä. Tästä summasta suuri osuus on typen ja rikin oksideiden vähentämiseen tähtääviä IE-investointeja, jotka on tehtävä joka tapauksessa ja jotka eivät liity ilmastonmuutoksen hillintään mitenkään. Tämä investointitaso ei myöskään lopeta Helenin tuloutuksia Helsingille, vaikka se niitä pienentääkin.

Pidemmän aikavälin skenaarioissa investointitarve on vielä hyvin epävarma, sillä hiilen talteenottotekniikan hinta ja tekninen toteutus ovat täysin auki. Samoin energian verotus sekä energian ja päästöoikeuksien tasot ovat vielä pitkällä aikavälillä pelkkiä arvauksia. Näiden epävarmuustekijöiden takia ei ole mitenkään perusteltua jättää investointeja tekemättä. Yhtä lailla voi tulla kalliiksi olla muuttamatta Helenin tuotantorakennetta, jos fossiilisten hinta nousee pilviin.

Joka tapauksessa hallitsematon ilmastonmuutos tulee maksamaan enemmän kuin siihen varautuminen.

Iso kysymysmerkki ohjelmassa on Hanasaaren voimalaitoksen tulevaisuus ja mahdollisen uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentaminen Vuosaareen. Koska Hanasaaresta voisi vapautua erinomaista tonttimaata jopa satojen miljoonien arvosta, ja koska Hanasaaren logistiset kysymykset ovat ratkaisematta, vaikuttaa siltä, että voimalan siirtäminen Vuosaareen on parempi vaihtoehto. Kun Hanasaaen tonttimaan arvo lasketaan mukaan, muuttuu investointien kannatuslaskelmat kaupungin kokonaistaloudellisen edun kannalta entistä edullisemmaksi. On kuitenkin hyvä, että asia valmistellaan huolella ja tuodaan valtuuston päätettäväksi ensi vuonna.

Nyt tehtävä päätös koskee Helenin energiantuotannon uusimista. Silti pitää muistaa, että kaikkein tehokkain keino vähentää päästöjä ja kustannuksia on vähentää energian kulutusta. Vuonna 2008 hyväksytyt energiapoliittiset linjaukset sisälsivät monia kirjauksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Nyt niiden toimeenpanoon tarvitaan samanlaista selkeää otetta kuin energian tuotantopuolella on otettu.

Teenkin seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupungin energiapoliittisten linjausten mukaisista energiansäästötoimenpiteistä valmistellaan konkreettinen toimeenpanosuunnitelma.

Toiseksi tehokkain keino vähentää päästöjä on kansainväliset sopimukset päästöjen leikkaamiseksi. Päästökauppa on erinomainen mekanismi päästöjen vähentämiseksi eikä täydellisessä maailmassa muita mekanismeja tarvittaisikaan.

Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen. Emme voi täällä Helsingissä jatkaa fossiilisten polttamista aivan kuin mitään ei muualla maailmalla tapahtuisi, vaan meidän on etunojassa etsittävä uusia toimintamuotoja. Kun toimimme nyt aktiivisesti uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotossa, olemme valmiita silloin, kun päästökauppa ja kohonneet hinnat ovat tehneet  kivihiilestä ja maakaasusta kokonaan liian kalliita käyttää.

EU:n päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksien määrää vähennetään hitaasti mutta varmasti. Samalla niiden hinta nousee. Vielä nyt on halvempaa ostaa päästöoikeuksia 15 euron tonnihinnalla kuin vaihtaa polttoainetta. Tilanne on toinen, kun aletaan lähestyä vaikkapa 40 euron tonnihinnan rajaa. Silloin olemme pulassa, jos emme ole siihen mennessä siirtyneet uusiin polttoaineisiin.

Voimalan suunnittelu, lupien saaminen ja rakentaminen vievät aikaa vuosikausia. Siksikin on syytä toimia nyt, eikä huomenna.

Tarvitaan myös tutkimusta, missä muodossa puu parhaiten sopisi voimalaitospolttoaineeksi. Nyt tarjolla on haketta, pellettiä ja kohta myös biohiiltä. Kuinka paljon polttoon menevää puuta kannattaa käsitellä? Missä muodossa se olisi optimaalisin voimalan kattilaan? Miten biopolttoaineita voidaan kerätä Suomen metsistä ilman haittaa metsien kasvulle, monimuotoisuudelle ja virkistysarvoille?

Helsingin Energian tulee olla aktiivisesti mukana etsimässä vastauksia näihin kysymyksiin.  Kehitysohjelmassa mainitut ideat ovat ennakkoluulottomia ja toivonkin, että niihin suhtaudutaan vakavasti.

Kehitysohjelmassa mainitaan myös, että Helsingin energia osallistuu osuuksiensa mukaisesti ydinvoima- ja vesivoimainvestointeihin. Vihreä ryhmä hyväksyy nykyisten voimalaitosten uudistusinvestoinnit ja tehojen lisäykset, mutta ei kannata ydinvoiman lisärakentamista eikä uusien koskien valjastamista.

Sen sijaan on erinomaista, että kehitysohjelmassa varaudutaan tuulivoiman lisäämiseen. Suomessa on syntynyt muista Euroopan maista poikkeava erittäin kielteinen asenne tuulivoimaan. Tuulivoiman laajentumisen tielle keksitään jatkuvasti uusia esteitä, joita ei muissa maissa tunnu olevan. Pidämmekin tärkeänä, että Helsingin energia jatkaa merituulivoimaratkaisujen kehittämistä ja on samaan aikaan mukana Suomen Hyötytuuli oy:n kautta etsimässä uusia sijoituspaikkoja maatuulivoimalle.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa Helsingin Energian kehitysohjelman hyväksymistä.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinkiläisten vanhusten ja lasten palveluiden turvaaminen on vihreille ensi vuoden talousarvion tärkein asia. Neuvotteluissa suurimmat lisäykset tehtiinkin näihin palveluihin.

Lastensuojelun asiakasmäärät ovat sekä avohuollossa että laitoshoidossa kasvaneet. Avohuollon vahvistamista on jatkettava. On ensiarvoisen tärkeää lisätä ennaltaehkäisyä, lapsiperheiden kotipalvelua ja varhaista tukea.

Päivähoidossa budjetti korjattiin taas vastaamaan uusimpia ennusteita lapsimäärästä. Ennusteiden mukaan myös maahanmuuttajalasten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla, ja tämä täytyy ottaa toiminnassa huomioon.

Vanhuspalveluissa kaupunginjohtajan pohjaesitys oli epärealistinen. Tilanteessa, jossa vanhusten määrä kasvaa ja ostopalveluiden kustannukset nousevat merkittävästi, ei ole kohtuullista leikata määrärahoja 18 miljoonalla eurolla tämän vuoden tasosta. Rakennemuutosta laitosvaltaisesta hoidosta kevyempiin hoitomuotoihin tulee jatkaa. Samoin hoitoketjujen kehittämistä.

Helsingin strategisena tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Haluamme, että joukkoliikenne on helsinkiläisille kohtuuhintaista ja laadukasta. Linjojen karsiminen ja lipunhintojen merkittävät korotukset olisivat toimineet tätä tavoitetta vastaan. Yhden prosentin hinnankorotus on siedettävä. Toimimme myös seudullisena esimerkkinä, sillä nyt seutulipun hinta nousee koko alueella prosentin, eivätkä sisäisten lippujen hinnat nouse merkittävästi muissakaan kunnissa.

Sosiaalidemokraatit ovat kommentoineet, että tänä vuonna budjettineuvotteluissa tehtiin niin kuin he viime vuonna esittivät. Viimekin vuonna teimme budjetin turvautuen parhaisiin käytettävissä oleviin ennusteisiin. Joissain palveluissa virastojen ennusteet osoittautuivat liian optimistisiksi, toisissa taas paikkaansapitäviksi. Viime vuonna  sosiaalidemokraattien ulosmarssi ei suinkaan kiteytynyt kiistaan palvelupanostuksista, vaan veronkorotuksista. Vihreiden mielestä oikea ratkaisu on korottaa veroja nyt, kun talous alkaa elpyä.

Kokoomuksen joukoista on kuulunut mutinaa, että budjetissa syydetään rahaa sinne tänne, eikä toimintaa tehosteta.  Ensi vuoden budjettimme on edelleenkin selkeästi säästöbudjetti. Suurin osa hallintokunnista saa säästää tosissaan. Joidenkin palveluiden osalta Pajusen esitys oli kuitenkin kohtuuton, esimerkiksi juuri vanhuspalvelut. Kaupungin taloustilanne on tiukka ja Helsingin menot kasvavat liian nopeasti. Vihreätkin haluavat, että veroeurot käytetään tehokkaasti. Nyt paukut laitettava tuottavuusohjelmaan. Nyt on tärkeää keskittyä nimenomaan kaupungin oman toiminnan kehittämiseen.

Tuottavuuden parantaminen on tärkeää myös siksi, että tällä valtuustokaudella velkaannumme kovaa vauhtia. Tämä ei ole kestävää sukupolvien välisen tasa-arvon näkökulmasta. Velkaantuminen on hyväksyttävää, kun investoidaan tulevaisuuden parempaan Helsinkiin, mutta palveluita pitäisi pystyä tuottamaan jatkossa verorahoituksella.

Ensi vuoden merkittävin yksittäinen hanke on budjettiin kirjattu tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelma. Tavoitteena on, että vuonna 2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna.

Nykyisellään tuottavuus tulkitaan työntekijän hiostamiseksi entisestään, mitä sen ei lainkaan pitäisi olla. Tuottavuuden pitäisi tarkoittaa uuden tekniikan ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa niin, että työntekijä voi keskittyä oikeisiin asioihin. Hyvinvoivat työntekijät haluavat kehittää palveluistamme tehokkaita ja laadukkaita. On tärkeää ottaa henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmaa alusta alkaen. Henkilöstöä voidaan kannustaa mukaan esimerkiksi ottamalla käyttöön aloitepalkkiot.

Ohjelman tavoitteena on, että Helsingissä tehdään oikeita asioita oikealla tavalla. On tärkeää käydä läpi palvelu kerrallaan, kuinka suuri osa käytetystä työajasta tuo aidosti hyötyä kaupunkilaiselle.  Uusia toimintatapoja tulee ottaa käyttöön ennakkoluulottomasti. Ulkopuolista apua tarvitaan koko selvityksessä, mm. sosiaali-  ja terveystoimen organisaatioselvityksessä.

Tähän liittyen esitän vihreiden ryhmäponnen: Valtuusto edellyttää, että tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman laatimisen yhteydessä pyydetään myös ulkopuolinen arvio palveluntuotannon tehostamisesta.

Vihreiden tavoite oli saada painopiste tieinvestoinneista takaisin joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Meille on myös tärkeää, että uusilla asuinalueilla on aina valmis joukkoliikenneyhteys siinä vaiheessa, kun uudet asukkaat muuttavat alueelle. Siksi on hienoa, että Kruunuvuoren sillan suunnittelurahat ja aloittamisrahat palautettiin.

Kuten aina, budjettineuvotteluissa tehtiin myös joukko kirjauksia. Eniten keskustelua on herättänyt leikkipuistojen siirto päivähoidon organisaatioon. Siirto osa laajempaa selvitystä päivähoidon ja koko ja sosiaali- ja terveystoimen organisaatiosta.

Siirto on herättänyt kysymyksen, että ollaanko helsinkiläisiä leikkipuistoja nyt valjastamassa päivähoidon tarpeisiin, kun samaan aikaan leikkipuistoissa lisätään pienten lasten kerhoja. Leikkipuistojen avoin toiminta ja varhainen tuki koko perheelle on tärkeää ja on sovittu, että toiminta säilyy nykytasolla. Raja-aitoja virastojen sisällä pitäisi edelleen madaltaa: ennaltaehkäisy ja varhainen tuki auttavat tehokkaimmin, kun niitä tarjotaan lapsen ja nuoren normaalissa arkiympäristössä. Espoo ja Vantaa ovat tiukentaneet kotihoidontuen ehtoja mutta Helsinki etenee positiivisen kautta: tarjoaa lisää osa-aikaista leikkitoimintaa vaihtoehtona. Nyt on tärkeää valmistella muutos mahdollisimman hyvin yhdessä henkilöstön ja lautakunnan kanssa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Toimintasuunnitelmassa 2011 lisäysten ulkopuolelta suurin yksittäinen asia on Helsingin ja Vantaan mahdollinen yhdistyminen. Selvityksen sektorikohtaiset työryhmät jatkavat vielä työtään lisäselvityksillä, mutta on luultavaa, että riittävän kattavaa selvitystä emme saa aikaan vuodenvaihteeseen mennessä. Vihreiden mielestä olisikin parasta päättää, että jatkamme yhteistä pohdintaa asettamalla kuntajakolain mukaisen selvitysmiehen. Selvitysmiehen asettaminen ei automaattisesti tarkoita vielä kuntien yhdistämistä.

Arvoisa puheenjohtaja,

vihreä valtuustoryhmä kannattaa toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä vuodelle 2011.

Puheen piti valtuutettu Mari Puoskari

Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Aluksi haluan kiittää tarkastuslautakuntaa arvokkaasta työstä arviointikertomuksen laatimisessa.

Verotulojen lasku vuonna 2009 oli synkeää, mutta ymmärrettävää peilattuna yleiseen taloustilanteeseen. On hienoa, että poliittiset ryhmät ja kaupungin virkamiesjohto päättivät yhteisymmärryksessä, että muista kunnista poiketen emme tee äkillisiä leikkauksia menoissa ja palveluissa. Pidimme myös investointitason korkeana. Nämä ratkaisut ovat olleet selvästi elvyttäviä ja koko kansantaloutta tukevia.

Huolestuttavaa on se, että heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta menomme kasvoivat 6,5 %. Tämä ei ole jatkossa mahdollista. On toki ymmärrettävää, että osa menojen ylityksistä johtui palkankorotuksista ja muuttuneesta talous- ja työllisyystilanteesta. Tällaisia kuluja ovat mm. toimeentulotukimenot ja lastensuojelu. Onneksi näiden kulujen kasvuun reagoitiin jo syksyllä, ja valmisteltaessa vuoden 2010 budjettia taantumasta aiheutuvien kulujen hoitamiseen lisättiin yli 40 miljoonaa euroa.

Verotulojen kasvu Helsingissä on ollut muita suuria kaupunkeja hitaampaa koko 2000-luvulla. Meidän on pystyttävä houkuttelemaan yrityksiä Helsinkiin ja luomaan työpaikkoja mm. karsimalla lupaviidakkoa, vahvistamalla toimitila- ja teollisuustonttien tarjontaa, parantamalla asumisen ja pienimuotoisen yritystoiminnan yhdistämistä sekä kaupungin omien tilojen ulosvuokrausta.

Tämän hetken talous- ja työllisyystilanne voisi olla huomattavasti huonompikin. Uudellamaalla työttömien osuus työvoimasta on selvästi muuta maata alempi, huhtikuun lukujen mukaan 6,9%. Tilanne on parantunut maaliskuusta.

Tulevaisuus ei silti näytä kovin kirkkaalta. Jotta voimme välttää palveluiden leikkaamisen ja kovan velkaantumisen, joudumme syksyllä pohtimaan uudelleen investointiohjelmaamme. Vihreät ovat tähän valmiita, kunhan kohteet ovat oikeat. Haluamme painottaa investoinneissa raideliikennettä. Esimerkiksi Kruunuvuoreen tarvitaan raideyhteys, Herttoniemen liikenneympyrän laajennuksesta voidaan hyvin luopua. Yhtään uutta kaupunginosaa ei voida rakentaa ilman suunniteltuja joukkoliikenneyhteyksiä tai riittäviä julkisia palveluita. Meidän on pystyttävä rahoittamaan infrainvestoinnit maan arvonnousulla. Parempi vaihtoehto on myös lykätä joidenkin asuinalueiden rakentamista hieman.

Jotkut poliittiset ryhmät ovat myös väläytelleet kulttuuri-investointien lykkäämistä. Me sanomme näille ajatuksille jo kättelyssä ei. Vihreiden mielestä lykättävät investoinnit tulee löytää ensisijaisesti kaduista ja rakennetuista edustuspuistoista, uusista vähemmän tarpeellisista toimitiloista ja kalliista liikuntapaikoista.

Myös vuonna 2009 nojasimme tukevasti Helsingin Energialta saatuihin tuloutuksiin. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa. Päinvastoin on hienoa, että valtuustot ennen meitä ovat tehneet viisaita päätöksiä, eivätkä ole luopuneet omasta energialaitoksesta, kuten monet muut kaupungit. Helsingin Energian tulevaisuus on kuitenkin auki ja näyttää siltä, että joudumme jollain aikavälillä yhtiöittämään sen. Tämä työ on syytä tehdä huolellisesti, eikä meidän pidä kiirehtiä asiassa. Myös ympäristönsuojelu asettaa haasteita Helenille. Me vihreät olemme vahvasti sitoutuneet tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämisestä ja päästöjen vähentämisestä. Emme hyväksy näiden tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavien investointien lykkäämistä. Helsingin tulee tavoitella hiilineutraaliutta pystypäin.

Vuonna 2009 valtio tuli kuntia vastaan korottamalla valtionosuuksia ja laskemalla työnantajamaksuja. Tämä oli hieno ele hallitukselta. Kuten tarkastuslautakuntakin on huomauttanut, huomionarvoista on se, että 10 suurimman kaupungin valtionosuuksien keskiarvo on yli 16 % tuloista, Helsingissä taas alle 7 %. Helsingin valtionosuuksia tulee kasvattaa samaan suuntaan kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Valtion rooliin kuntapalveluiden rahoituksessa liittyy myös merkittäviä riskejä. Kiviniemen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että työryhmä laatii esityksiä kuntien kehysbudjetoinnista. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että valtion asettaa kuntien menokasvulle tiukan prosentuaalisen tavoitteen, jonka ylittäviä kuntia kuritetaan leikkaamalla valtionosuuksia. Samaan aikaan eduskunta säätää lakeja, jotka kasvattavat kuntien menoja merkittävästi. Esimerkkinä voidaan mainita terveydenhuoltolaki. Valtion ja kuntien on yhdessä pohdittava, miten julkisen talouden kestävyyttä parannetaan. Kuvatun kaltainen kehysbudjetointi on kuitenkin väärä tapa. Helsingin on syytä jatkaa edusvalvontatyötään valtionosuusjärjestelmään liittyen.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat taas mallikkaasti. Monet tavoitteista ovat pysyneet samoina ja jo vuosia ja niiden saavuttaminen on lastenleikkiä taitaville työntekijöillemme. Budjetin laadinnan yhteydessä toivoisi, että virastoilta ja valtuustoryhmiltä löytyisi viisautta ja energiaa pohtia tavoitteita nykyistä ponnekkaammin. Erityisen tärkeää olisi pohtia ovatko toiminnalliset tavoitteet niitä asioita, joita valtuustostrategiassa painotetaan. Esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla. Jos otetaan esimerkiksi liikuntavirasto, emme ole erityisen vakuuttuneita, että meidän pitäisi mitata istutettujen kalanpoikasten määrää. Sen sijaan meidän pitäisi mitata liikuntaviraston onnistumista helsinkiläisten terveyden edistämisessä.

Esitän tässä muutamia toteutumattomia tavoitteita, joihin vihreiden mielestä olisi syytä kiinnittää huomiota. Pitkäaikaisasunnottomien määrän piti vähentyä 250:lle henkilöllä vuonna 2009. Tulos oli kuitenkin vain 108 henkilöä. Tavoite asunnottomuuden puolittamisesta on tärkeä paitsi kaupungin turvallisuuden kannalta, ennen kaikkea inhimillisestä näkökulmasta. Sosiaalisektorin raamissa tähän on onneksi varauduttu vuodelle 2011

Toinen ryhmä, joiden kohtelua kaupunginjohdon taholta olemme seuranneet kauhulla, ovat romanikerjäläiset. Uusin käänne on se, että kaupunginjohtajan asettama romanityöryhmä kuuluu keskittyvän romanien ongelmien ratkaisemisen sijaan etsimään syitä romaneja tukevan sosiaalikeskus Sataman sopimuksen irtisanomiseen ja toiminnan lopettamiseen. Kerjäläisongelman syihin on puututtava Euroopan unionissa ja kansallisesti. Suomen pitää vaatia tiukemmin, että EU puuttuu romanien kohtaamaan rasistiseen kohteluun ja syrjintään ja että köyhyyden kierre katkaistaan. Helsingin tehtävänä on kuitenkin kiinnittää huomiota romanien perusoikeuksien toteutumiseen paikallistasolla. Olemmekin pettyneitä kaupunginjohtaja Pajusen toimintaan asiassa. Kaupunki, jossa kaikilla ei ole edes kattoa päänsä päällä, ei voi ylpeillä hyvinvoinnilla ja luovuudella. Näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne on hoidettava kuntoon välittömästi.

Toinen esimerkki merkittävästä toteutumattomasta tavoitteesta löytyy opetustoimesta. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että perusopetuksen oppimistulokset ovat Helsingissä vähintään maan keskitasoa. Tätä emme ole vielä saaneet toteutettua. Samanaikaisesti opetuksen yksikkökustannukset ovat Helsingissä selvästi 20 suurimman kaupungin keskiarvon yläpuolella. Helsingin kustannuksia nostaa toki sosiaalisen segrekaation kasvu ja mm. maahanmuuttajaoppilaiden määrä, Tätä yhtälöä olisi syytä selvittää tarkasti.

Kuten monet tutkimukset osoittavat, kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeätä huolehtia riittävästä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottamisesta. Haluamme kohtuuhintaista vuokra-asumista pienituloisille.

Aihe, joka edelleen loistaa poissaolollaan sitovissa tavoitteissa, on ympäristöpolitiikka.

Jotta todellisia tuloksia saavutettaisiin, on vastuu strategian ympäristötavoitteiden toteuttamisesta jalkautettava asianomaisille virastoille sitovien toiminnallisten tavoitteiden muodossa. Esitänkin seuraavan ponnen:

“Kaupunginvaltuusto edellyttää, että strategiaohjelman ympäristökirjauksista muotoillaan sitovia toiminnallisia tavoitteita vuoden 2011 talousarvioon”

Kiitän vielä kaikkia kaupungin työntekijöitä hyvästä työstä vuonna 2009. Vihreä valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut osallistujat,

Vihreä valtuustoryhmä on käsitellyt Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa vuosille 2009-2011. Tuon seuraavaksi esiin suunnitelmaa koskevia näkökulmia kolmessa osiossa, jotka koskevat sen laatimisperiaatteita, toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa ja henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa eli tasa-arvon toteutumisesta Suomen suurimmalla työnantajalla.

On hienoa, että keskustelemme tänään neljännestä Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmasta, joka perustuu lakiin miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, ja jonka tarkoitus on estää sukupuoleen perustuva syrjintä. Vaikka tässä suunnitelmassa on useita hyviäkin kohtia, on harmillista, että siinä on esitetty hyvin vähän konkreettisia toimenpiteitä. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Suunnitelman jalkauttaminen toimenpiteiksi ontuu tällä hetkellä. Helsingin kaupungin noin 40000 työntekijää ja etenkin esimiehiä ja –naisia on tiedotettu suunnitelmasta ja siihen sisältyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista heikosti. Entä miten suunnitelman toteutumista seurataan? Jotta Suomen suurin kaupunki ja työnantaja pystyisi vastaamaan paremmin edes lain minimivaatimuksiin, Vihreä valtuustoryhmä esittää, että jokaiseen virastoon perustetaan tasa-arvoasioita eteenpäin vievä, koulutettu, tasa-arvovastuuryhmä. Ryhmämme esittää myös, että tasa-arvosuunnitelman laatineeseen työryhmään otetaan laajemmin mukaan kaupungin virastojen esimiehiä henkilöstökeskuksen ym. edustajien lisäksi.

Toinen tasa-arvosuunnitelman puute on siinä, että sukupuoli määritellään niin, etteivät sukupuolivähemmistöt mahdu siihen. Helsingin tulisi tehdä erilliset linjaukset sukupuolivähemmistöistä, jotka kuuluvat nykytulkintojen mukaan nimenomaan tasa-arvolain piiriin. Tähän kuuluvat sukupuolen moninaisuus, ja toimenpiteet, joilla edistetään sukupuolivähemmistöjen kuten transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden tasa-arvoa ja kitketään syrjintää, joka perustuu sukupuoli-identiteettiin.

Suunnitelman tulisi huomioida myös seksuaalivähemmistöt ja yksinhuoltajat tai yhteishuoltajat: erityyppiset perhekombinaatiot. Kaupungissa ei asu ainoastaan perheitä, joissa on kaksi eri sukupuolta olevaa vanhempaa. Esimerkiksi kaupungin työntekijöitä tulisi kouluttaa kohtaamaan paremmin seksuaalivähemmistöjen edustajia neuvolassa. Myös yksinhuoltajien asema tulisi nostaa esiin.

Lisäksi Vihreä valtuustoryhmä ihmettelee, minkä takia apulaiskaupunkijohtaja Haatainen ei ole tuonut tasa-arvotoimikunnan koko raporttia valtuustolle liitteeksi, vaikka näin valtuusto viime käsittelyn yhteydessä edellytti? Onko niin, että valtuustolle ei ole haluttu esittää epämiellyttävää tietoa tasa-arvon tilasta, jota on saatu henkilöstön avoimista vastauksista? Tasa-arvotoimikunnan raporttihan on 37 sivua eli ei varmasti liian raskasta luettavaa liitteenä.

Kaiken kaikkiaan tällaisen laajan ohjelman haaste on kärjen puuttuminen. Tuleville vuosille pitäisi muotoilla muutama keskeinen tavoite, jotta tiedettäisiin missä on onnistuttu. Kauniiden puheiden lisäksi pitäisi ainakin kaupunginhallitukselle myös julkaista sellaiset tasa-arvoloukkaukset, joissa kaupunki on joutunut maksamaan esimiesten tekemiä tasa-arvon laiminlyöntejä.

Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma:

Vihreiden tavoite joukkoliikenteen parantamisesta on myös tasa-arvoarvoasia, koska tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat naiset, lapset ja vanhukset. Sujuva, ruuhkaton liikkuminen vaikuttaa lopulta suoraan Helsingin kilpailukykyyn ajansäästöinä.

Palvelujen käytössä on selvä sukupuolten välinen epätasa-arvo ja miehet voivat huonommin monin sosiaalisin mittarein. Helsingissä miesten oikeutta terveydelliseen tasa-arvoon voidaan edistää mm. tarjoamalla päihdekuntoutujille lakkautusuhan alla olevaa lääkkeetöntä yhteisöhoitoa jatkossakin.

Miesten tasa-arvoista jäsenyyttä ja osallistumista perheissä tulee lisätä ja Helsingissä tätä onkin pyritty lisäämään mm. perhevalmennuksen uudistuksella niin, että isien osallistumista edistetään jo odotusaikana. Päivähoidon osalta on hienoa, että joustavampia malleja poikkeavaa työaikaa tekeville perheille on kehitetty ja yhä joustavampiin, käyttäjälähtöisiin malleihin tulisi pyrkiä.

Vihreä valtuustoryhmä pitää erittäin tärkeänä, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn täytyy puuttua tiukemmin. Siitäkin huolimatta, että Suomessa naisia kuolee kaksinkertainen määrä parisuhdeväkivallassa muihin länsimaihin verrattuna, Helsingillä on viime vuosiin asti ollut hyvin heikosti olemassa minkäänlaisia lähisuhdeväkivallan ehkäisy – tai naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia ohjelmia. Helsingin turvallisuusohjelmaan 2010-2012 laaditaan toimenpide-ehdotus perheväkivallan ehkäisystä hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Vihreät vaativat, että suunnitelma tulee sisältämään kattavat toimenpide-ehdotukset ja resursointi.

Väkivallan uhreille tulisi tarjota pitkäkestoista asiantuntevaa keskusteluapua. Nyt tarjotaan vain kriisikeskustelu. Terveyskeskuksista ohjataan usein soittamaan Naisten Linjaan, jolla ei ole tarjota muuta apua kuin puhelinneuvonta ja joka toinen viikko kokoontuva keskusteluryhmä. Jos sote-lautakunta kaksinkertaistaisi 6800 euron tuen ryhmä voisi kokoontua joka viikko, joten ihan tähtitieteellisistä rahasummistakaan ei aina ole kyse. Turvakotien lisäksi palveluja tulisi olla lapsettomille, ja alkoholiongelmaisille, joita ei voida ottaa turvakoteihin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle tulisi luoda konkreettiset toimintamallit väkivallan uhrien auttamiseksi. Myös Helsingin perheväkivaltatyöryhmän tulisi ottaa aktiivisempi rooli. Työryhmän vuonna 1996 lukkoon lyötyä kokoonpanoa tulisi uudistaa ja mukaan tulisi ottaa myös naisjärjestöjen edustus.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sovitellaan yhä enemmän Helsingissä. Sovittelussa on kuitenkin havaittu merkittäviä uhrin asemaan liittyviä riskejä. Läheisten tekemään väkivaltaan liittyy monimutkaisia tunteita ja todellisten tapahtumien peittelyä. Useissa tapauksissa väkivalta jatkuu. Helsingin tulisi harkita uudelleen lähisuhdeväkivallan sovittelun tarkoituksenmukaisuutta.

Hyväksyessään 90-luvulla perheväkivallan ehkäisyohjelman, valtuusto hyväksyi ponnen, jossa edellytettiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä koskevan tiedotuskampanjan järjestämistä. Nyt voitaisiin uudelleen arvioida olisiko vastaavan kaltainen väkivallan eri muotoja koskeva kampanja tai muu tiedotuskeino paikallaan.

Vuonna 2008 peruskoulun yläluokkalaisten terveydessä oli tapahtunut käänne huonompaan. Samaan aikaan koulusurmat ja fyysisesti vaaralliset koulukiusaamistapaukset ovat herättäneet kansalaiskeskustelun nuorten tyttöjen ja poikien mielenterveysongelmista. Nuorten osalta mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet etenkin tyttöjen keskuudessa; 17-24 -vuotiaiden naispuolisten itsemurhakuolleisuus on toiseksi suurinta maailmassa Suomessa ja se on noussut, kun muu itsemurhakuolleisuus on laskenut (Väestöliitto). On selvää, että nuorten mielenterveyden hoitoon tarvitaan lisää resursseja.

Opetus, sivistys, ja vapaa-ajan palveluissa lista keskeisistä toteutetuista toimenpiteistä sivulla 17 alkaa toiveikkaasti: Tasa-arvonäkökulma on toteutunut läpäisevästi eri oppiaineiden opetuksessa, osana koulun toimintaa ohjaavaa arvopohjaa sekä koulujen toimintakulttuuria. Eriäviäkin mielipiteitä tästä on: Ehkä työnsarkaa kuitenkin vielä riittää. Myös opetusviraston tulisi enemmän konkretisoida toimenpiteitään: miten tasa-arvoa ja sukupuolivaikutuksien arviointia edistetään virastossa ja kouluissa. Juhlapuheiden lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja ja koulutusta. Sukupuolisensitiivinen kasvatus, suvaus ja näiden koulutus puuttuvat käytännössä kokonaan.

Lisäksi Vihreä valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että liikunta-avustuksia ja toimitiloja jaettaessa tarjotaan nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntamahdollisuudet poikien ja tyttöjen ja miesten ja naisten lajien kesken.

Arvoisa puheenjohtaja, muut valtuutetut ja läsnäolijat. Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman toinen osio koskee oman henkilöstön mahdollisuuksia tasa-arvoiseen työelämään.

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Helsingin kaupungin palveluksessa uralla etenemisen ei pitäisi riippua sukupuolesta. Kuitenkin tämän suunnitelman mukaan naisten osuus Helsingin kaupungin johtotehtävissä vuoden 2008 lopussa (virasto- ja osastopäälliköistä) oli n. 32 %, kun naisia koko henkilöstöstä oli noin 74% (Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelma). Jotta naisten ja miesten osuus johtotehtävissä jakautuisi tasapuolisesti, niin naisia tulisi olla johtotehtävissä samassa suhteessa kuin naisia on koko henkilöstöstä eli aika paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Helsinki on sitoutunut siihen, että kahdesta kelpoisuudeltaan ja sopivuudeltaan samanarvoisesta hakijasta haettavana olevaan tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva. Tämä on syytä pitää mielessä myös ja erityisesti nyt kun suuret johtajasukupolvet eläköityvät ja uusia, pitkävaikutteisia johtajavalintoja kaupungissa tehdään. Haluamme kiinnittää huomiota myös suunnitelman kirjaukseen siitä, että tilapäisesti poissaolevaa, mm. äitiys-, tai isyyslomalla tai asepalveluksessa oleva henkilöä ei saisi syrjiä tehtäviä jaettaessa.

Suunnitelmassa luvataan kehittää esimieskoulutuksiin osallistuvien tilastointia sukupuolen mukaan ja luoda edellytykset sille, että naisten osuutta esimiestehtävissä lähennetään koko henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden. Esitämme, että tämä tilastointi tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi. Sukupuoliasioissa syrjintää kohtaaviin erityisryhmiin tulisi kiinnittää huomiota. Maahanmuuttajanaiset kohtaavat edelleen moninkertaista syrjintää muun muassa koulutukseen pääsyssä ja työhönotossa.

On huolestuttavaa, että palkkaeroja on olemassa erityisesti asiantuntijuutta vaativien tehtävissä ja jopa 10%-15%. Asiantuntijuutta vaativien tehtävien palkkauksen vertailu on vaikeaa, koska avoimuutta ei ole. Kohtuullisen helposti olisi selvitettävissä tapahtuuko asiantuntijatehtävien palkkauksessa tilastollisesti merkittävää syrjintää esimerkiksi hallintokunnittain. Helsingin kaupunki voisi toimia esimerkillisesti tässä. Myös muun julkisen sektorin, kuten yliopistojen, täytyy nostaa profiiliaan piilotetuissa palkkaeroissa. Kun kukaan ei tiedä, miten henkilökohtaiset palkanosat ovat jakautuneet, on hyvin vähän työkaluja lähteä vaatimaan muutosta. Myöskään suomalainen kulttuuri ei edistä avoimeen palkkakeskusteluun. Todellinen avoimuus lähtee kuitenkin siitä tahosta, jolla tieto on käsissään. Ehkä jotain alkaisi tapahtua, jos Helsingin kaupunki virasto- tai yksikkötasolla esitettäisi julkista tilastotietoa siitä, millaisia eroja naisten ja miesten välisissä palkoissa samoissa asiantuntijatehtävissä on.

On hienoa, että tasa-arvosuunnitelmassa luvataan, että kaupungin henkilöstösuunnittelussa varaudutaan myös miesten lisääntyviin perhevapaisiin. Kaupunki pyrkii kannustamaan isiä enenevässä määrin käyttämään oikeuttaan vanhempainvapaan pitämiseen ja näin onkin syytä tehdä, sillä sosiaaliviraston arvion mukaan vain 5% kotihoidon tuista nostaa isä. Vihreä valtuustoryhmä on sitä mieltä, että isällä on oltava yhtäläinen mahdollisuus osallistua pienten lastensa hoitoon ja kasvatukseen. Muissa Pohjoismaissa tässä ollaan jo paljon pidemmällä ja kustannukset tasataan siten, että raskaus on työnantajalle kustannusneutraali. Epätasa-arvo koituu taakaksi naisvaltaisten alojen yrittäjille, ja estää osaa naisista tarttumasta yrittäjyyteen.

Kaikkiaan työn ja perheen yhteensovittamisen kokonaisuus on hahmotettu kapeasti. Kansalaisilla on työn ja perheen yhteensovittamisen tarpeita erityisesti pikkulapsivaiheessa, mutta myös muissa perhevaiheissa. Muihin elämätilanteisiin ei tässäkään suunnitelmassa kuitenkaan ole kiinnitetty sanottavammin huomiota mikä valitettavasti osaltaan johtaa siihen, että Suomessa ja Helsingissä naisten ja miesten asema työelämässä ja perheessä ei lainsäädännöstä huolimatta ole vielä tasa-arvoinen.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa tasa-arvosuunnitelman hyväksymistä. Suunnitelmaa koskevat täydennysehdotukset ryhmämme esittää ponsilla.

Ryhmäponnet:

- Esitämme, tasa-arvon toteutumisen valvomiseksi, suunnitelman tehokkaaksi jalkauttamiseksi virastoihin tulisi perustaa tasa-arvoasioita eteenpäin vievä, koulutettu, tasa-arvovastuuryhmä.

-  Esitämme, että Helsingin kaupungin tulisi tehdä erilliset linjaukset sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.

- Esitämme, että palkkaerojen kehittymistä tulee seurata ja raportoida entistä tarkemmin. Helsingin kaupungin tulee ryhtyä omalta osaltaan toimenpiteisiin, joilla naisten palkkatasa-arvoa edistetään.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vihreille on tärkeää, että taloutta suunnitellaan tasapainoisesti. Halusimme, että ensi vuoden budjetti tehdään siten, ettei palveluja heikennetä samalla kun talous on pidemmällä aikavälillä hallittavissa. Tässä onnistuttiin. Korkea investointitaso on näin talouden taantuman aikaan perusteltu, samoin velanotto siihen tarkoitukseen. Tarvitsemiamme palveluita ei kuitenkaan tule maksattaa tulevilla sukupolvilla. Siksi halusimme tasapainottaa neuvotteluissa syntyneitä menonlisäyksiä yleisen kiinteistöveron alarajan korottamisella.

Tällä budjetilla turvataan palvelut käymättä kuntalaisten kukkarolla. Kunnallisveron korottaminen on tärkeä työkalu, jota ei ole syytä hylätä tulevaisuudessa, mutta joka tähän tilanteeseen olisi ollut väärä. Kiinteistövero on kunnallisveroa oikeudenmukaisempi vero. Kiinteistövero omaisuusverona on Suomessa paljon kansainvälisen tason alapuolella, siksi sitä oli varaakin korottaa. Kiinteistövero ei pitkällä aikavälillä nosta asumiskustannuksia. Tämä siksi, että tontin ostohinta alenee vaikka vuotuinen maksu nousee. Kunnallisveron korotuspaineisiin kannattaa suhdannesyistäkin palata sitten, kun talouden kääntyminen on näköpiirissä.

Vihreämpiä investointeja

Helsingin investoinneista tehtiin talousarvioneuvotteluissa selkeästi ekologisesti kestävämmät. Jo talousarvioehdotus sisälsi kiitettävästi satojen miljoonien joukkoliikenneinvestoinnit ja kymmenien miljoonien homekoulujen korjausmäärärahat.

Neuvottelujen tuloksena suunta vielä parani. Tontinvarausehdoissa ja kaupungin peruskorjaustoiminnassa sekä omassa uudistuotannossa parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Tavoitteena on A-energialuokka. Tämän toteuttamiseen varatut 2 miljoonan määrärahat kuluvat varmasti nopeasti. Erityisesti peruskorjausrakentamisessa kannattaa toimia järkevästi. Tavoitteet kannattaa asettaa korkealle siellä, missä se on mahdollista, sillä kaikessa korjausrakentamisessa se ei ole mahdollista.

Helsingin olisi syytä alkaa itse tukea taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Kaupungin pitäisi kannustaa energiatehokkuuden parantamiseen julkisivu- ja putkiremonttien yhteydessä. Esimerkkinä käy vaikkapa Maunulan energiatehokkuushanke, MET-hanke, jossa 25 taloyhtiöitä ponnistelee energiansäästön eteen.

Vähäautoisempaan ja viihtyisämpään kaupunkiin kulkee monta reittiä.  Pyöräilyn lisäämistä varten on syytä sovitusti uusia pyöräilyn suunnitteluohjeisto ensi vuoden aikana. Saman tavoitteen takia pyörätieverkoston kehittämiseen lisättiin kaksi miljoonaa euroa. Näillä määrärahoilla voisi aloittaa vaikka Mechelininkadun pyörätien rakentamisen heti alkuvuodesta.

Pyöräily ei ole harrastus vaan elämisen ja liikkumisen muoto, jonka edistämisessä me vihreät näytämme jäävän valitettavan yksin. Tämän todistaa taas eilinen HSL:n hallitus, jossa kokoomus vastusti kokeilua pyörien kuljettamisesta paikallisjunissa.

Kuten valtuuston strategiaohjelmassa päätettiin, on syytä pikimmiten asettaa pyöräilyprojekti ja sille toteutusohjelma. Ilman näitä emme koskaan tule saavuttamaan pyöräilyn kaksinkertaistamistavoitteita. Ensi vuoden päättyessä valtuustokaudesta on jo puolet takana, työ pitää käynnistää nyt!

Teenkin asiasta seuraavan ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuoden 2010 aikana käynnistetään valtuuston strategiaohjelmassa päätetty pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelman laadinta.

Asukaspysäköintimaksun korottamisesta voisi sanoa, että jo oli aikakin. Viiteentoista vuoteen maksuun ei ole koskettu. Kun samalla päätettiin, että pysäköintimaksuista ja pysäköintivirhemaksuista tulee saada lisätuottoja, valvonta näiltä osin varmasti tehostuu. Enää ei kannatta käyttää asukaspysäköintipaikkoja varastointiin ja käyttämättömien autojen pysäköintiin. Tästä hyötyvät ennen kaikkea asukkaat, joille paikka voi jatkossa löytyä helpommin.

Ehkä keskustamme muuttuu pikku hiljaa autoilun ja pysäköinnin villistä lännestä ruuhkattomammaksi ja saasteettomammaksi.  Onneksemme kaupunki on myös ehdottanut liikenne- ja viestintäministeriölle ruuhkamaksut mahdollistavaa lainsäädäntöä.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta talouden keinoin

Erityisen hienoa on se, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tämä budjetti pystyy jopa hieman vahvistamaan palveluja. Tarpeita olisi varmasti paljon nyt toteutettuja enemmän. Näihin tarpeisiin palaamme taloudellisen tilanteen kohennuttua tulevina vuosina.

Nyt tehty toimeentulotuen uudistaminen auttaa juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Jos toimeentulotukimenojen ennakointi on aikaisempina vuosina mennyt pieleen, on sosiaalivirasto joutunut löytämään rahaa muista toiminnoistaan. Tämä epäkohta on nyt vihdoinkin korjattu. Momentin eriyttämisen lisäksi ennalta ehkäisevän toimeentulotuen osuus turvattiin kirjauksella, että toimeentulotukirahoista kolme prosenttia on käytettävä ennalta ehkäisevään toimeentulotukeen. Ehkäpä ensi vuonna Helsinki voi ylpeänä todeta seuraavansa valtakunnallista suositusta, jota juuri mikään muu kunta ei noudata.

Tämä tehty uudistus takaa sen, että jos toimeentulotuen saajia on ensi vuonna arvioitua enemmän, ylitysoikeutta haetaan valtuustosta ilman, että sosiaalitoimen muiden asiakkaiden palvelut kärsivät. Ja ilman, että ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen kajotaan.

On jotenkin muodikasta arvailla ensi vuoden työttömyyslukuja. Prosentteja lentelee ja ekonomistien ja puolueiden hatuista vedellään lukuja. Kivijalka, jolle tämä talousarvio on rakennettu, on tämän vuoden toteumaennuste. Se on hyvä ja rehellinen kivijalka. Tälle kivijalalle eli uusimmalle toteumaennusteelle soisi jatkossakin talousarvioiden laadittavan heti alusta pitäen.

Perheet

Taloudellinen taantuma näkyy ikävällä tavalla perheiden tilanteissa Helsingissä. Ongelmien ehkäisemiseksi on ennaltaehkäisevien lapsiperheiden palvelut pidettävä hyvällä tasolla.  Palvelujen lisäksi tarvitaan verkostoja, johon perheet voivat tukeutua. Vaikkapa kerho- ja iltapäivätoiminnalla, pienentämällä päiväkotiryhmiä ja yhteistyöllä järjestöjen kanssa voidaan ongelmat havaita ja korjata jo aikaisessa vaiheessa. Leikkipuistojen korjausrakentamiseen lisättiin rahaa tästäkin syystä.

Valitettavasti huostaanotot ovat lisääntyneet Helsingissä. Sijaishuollossa on tehty merkittävä työ sen eteen, että lisää perheitä on saatu ja sitä myötä laitospaikkoja vähennettyä. Hienoa, että niin moni perhe ryhtyy tähän haastavaan, mutta antoisaan työhön. Onkin syytä lisätä sijaisperheiden tukea nykyisestä olennaisesti. On huolestuttavaa, että vaikeasti sijoitettavat, monisairaat lapset ovat tällä hetkellä suurin asiakasryhmä, joka on kasvanut voimakkaasti. Heidän kohdallaan perhesijoitus ei ole mahdollinen ja siksi perhesijoitusten ohella on syytä vahvistaa omia, kodinomaisia laitoksia. Teen aiheesta toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että otetaan käyttöön tapoja, joilla sijaisperheeksi ryhtyneitä voidaan tukea, kuten ympärivuorokautinen perhehoidon tukipalvelu. Samalla on vahvistettava kaupungin omia, kodinomaisia laitoksia niille lapsille, joille perhesijoitus ei ole mahdollinen.

Kaikki perheitä koskevat uutiset eivät kuitenkaan ole ikäviä. Iloksemme Helsingissä on ennakoitua enemmän lapsia. Viiden miljoonan lisämäärärahalla saadaan viidellesadalle lapselle päiväkotipaikka. Päivähoidossa yksityinen hoito ja kotihoito täydentävät hyvällä tavalla laadukasta kunnallista päivähoitoverkkoa. Jatkossa talousarvioehdotuksen tulisi perustua automaattisesti uusimmalle päivähoitoikäisten väestöennusteelle.

Päihteet ja mielenterveys

Vihreät ovat monena vuonna kantaneet huolta mielenterveys- ja päihdetyön määrärahoista Helsingissä. Nyt lisätyillä määrärahoilla saadaan paljon aikaiseksi. Päihteidenkäyttäjien kohdalla esimerkiksi Tervalammen kuntoutuskeskuksen huumekuntoutustoimintaa olisi syytä vahvistaa niin, että paikalla olisi henkilökuntaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tarve kun ei aina noudattele virka-aikoja. On syytä myös varmistaa huumekuntoutuksen monimuotoisuus. Lääkkeetöntä hoitoa tarvitaan. Kaupungin on jatkossakin hankittavaostopalveluja erilaista psykososiaalista kuntoutusta tarjoavilta asiantuntijayhteisöiltä. Olennaista on, että koko hoitoketju toimii ja kuntoutuneelle voidaan tarjota asumispalveluja tueksi.

Ikääntyneet

Väestö ikääntyy sitä vauhtia, että on mietittävä vanhusten hoidon rakenteita. On inhimillinen ja hyvä tavoite, että pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta vähennetään. Tämä ei tarkoita sitä, että huonokuntoiset vanhukset tullaan huomenna siirtämään pois laitoksista. Muutos tapahtuu ajan myötä. Kun kotona asumista, palveluasumista ja kuntoutusta pystytään vahvistamaan, ikääntyneet pysyvät parempikuntoisina pidempään. Erityisesti omaishoitajat joutuvat koville tasapainoillessaan hoivan ja vastuun, omien töiden ja vaatimusten ristipaineessa. Omaishoitoon ja pitkäaikaishoivaan lisätyt määrärahat tulevat varmasti tarpeeseen.

Työllisyys

Yhtä lailla kun tuntuu olevan haluja arvailla ensi vuoden työttömyyslukuja, on haluja arvailla kunnallisen työmarkkinakierroksen ja palkkaratkaisun suuruutta. Sitä on kuitenkin aivan mahdotonta lähteä ennustamaan. Erilaisten määrärahojen lisääminen arassa työmarkkinatilanteessa ei ole reilua neuvotteluosapuolia kohtaan. Siksi sovussa olevat ryhmät sopivat, että palkkaratkaisun synnyttyä kaupunginhallitus käsittelee ratkaisun vaikutukset. Vihreille erityisen tärkeää on, etteivät ydinpalvelut, kuten hoito-, hoiva- kasvatus- ja opetustyön laatu, vaarannu.

Ensi vuoden työllisyystilanne on joka tapauksessa haastava. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, maahanmuuttajat ja nuoret tarvitsevat tukea työllistymiseen.  Tehokkaimpia toimia ovat ne, joissa kaupunki auttaa pääsemään avoimille työmarkkinoille töihin. Tässä taloustilanteessa se on haastavaa, joten on syytäkin, että kaupunki lisää omaa työllistämistään. Siksi ryhmät päättivät lisätä merkittävän työllistämismäärärahan päälle vielä 3 miljoonaa euroa, jotka kohdennetaan muun muassa vanhustenhoitoa ja omaishoitoa tukevan henkilöstön, pysäköinnin valvonnan henkilöstön ja koulutilojen iltakäytön mahdollistavan henkilöstön kouluttamiseen ja palkkaamiseen sekä työpajatoimintaan.

Arvon puheenjohtaja,

Demarit väittävät kaupunginhallituksessa esillä ollutta ehdotustaan tasapainoisemmaksi. Ero ehdotusten välillä on vuosikatteessa vain 5 miljoonaa euroa. Budjetin mittaluokassa se on kärpäsen verran. Kunnallisveron korotuksella demarit hankkivat 110 miljoonan euron lisätulot, josta sitten pistetään heti haisemaan 105 miljoonaa euroa. Lisäysehdotukset myös huutavat konkretiaa: huonossa taloudellisessa tilanteessa heitellään miljoonia sinne ja tänne. En parhaalla tahdollakaan voi kutsua tuota ehdotusta tasapainoisemmaksi.

Toimeentulossa, työllisyydessä ja perheiden palveluissa demareiden ehdotukset perustuvat mutu-tuntumalle ja epämääräisille laskelmille ensi vuodesta. Hyvä ja rehellinen kivijalka, jolle kaupunginhallituksen esitys on rakennettu, on tämän vuoden toteumaennuste.

Haluan kiittää kaikkia tätä budjettiesitystä laatimassa olleita ryhmiä hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kiitos myös virkamiehille valmistelusta ja avusta. Tämä ensi vuoden talousarvio on aidosti viherelvyttävä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta vahvistava. Ja sen hyväksymistä on ilo suositella koko vihreän valtuustoryhmän voimin.