Kielet

suomisvenskaEnglish

Me

Vihreät on Helsingin 2. suurin puolue. Haluamme Sinun Helsingistäsi puhtaamman, kestävämmän ja paremmin palvelevan.


Hyvää asumista Helsingissä

Vihreiden ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 30.1.2008 maankäytön ja asumisen toimenpideohjelmasta

Elina Moisio

HYVÄÄ ASUMISTA HELSINGISSÄ

Helsinki ei ole mikä tahansa pläntti, vaan asuminen tekee siitä kaupungin. Piakkoin pääsemme rakentamaan uusia suuria asuinalueita väistyvien satamien tilalle. Näille alueille syntyy rakentamalla oma identiteetti. Nyt on aika urbaanille, kokeilevalle, uudelle asumiselle.

Kaupunki on paikka, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat päivittäin. Jatkossa on joka ikisellä asuinalueella sekoitettava erilaista asumista. Asuntonsa itse omistavan vieressä asuu vuokra-asuja ja läheltä löytyy vaikkapa asumisoikeusasuja. Vihreät eivät kaipaa Helsinkiin kultahammasalueita, jonne rikkaat eristäytyvät aitojen taakse todellisesta elämästä.

Kaupunki on paikka, jossa kaikki on lähellä. Vihreiden unelmakaupungissa joka paikkaan pääse pyörällä tai bussin ja raitiovaunun tasaisessa kyydissä. Oman auton voi jättää autokauppaan. Päiväkoti ja koulu löytyvät kävelymatkan päästä ja lähikauppaan voi vaikka rullaluistella.

Kaupunki on myös paikka, jossa on korkeaa ja komiaa asumista, ei mitään nurmijärveläistä piipertämistä keskellä peltoa. Pientaloasuminenkin voi olla kaupunkimaista, mallia ei tarvitse hakea pohjanmaalta. Pientaloissa on löydyttävä valinnanvaraa erilaisille asujille. Pientaloista osa pitää jatkossa olla vuokra-asuntoja. Se on kohtuuhintaisia pientaloasumista perheille.

Ohjelmalla lisää vuokra-asumista

Suomalainen asumisen malli perustuu liikaa omistusasumiseen. Pääkaupungissa kysyntä on rajaton, mikä pitää omistusasunnoissa hinnat korkealla. Vaikka tulevalla ohjelmakaudella rakennetaan paljon, ei merkittävää hintojen alentumista ole odotettavissa.

Tästä syystä kaupungin on omilla toimillaan säädeltävä ja tuotettava kohtuuhintaista asumista. Vihreät ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että tämä ohjelma lisää merkittävästi vuokra-asuntotuotannon määrää Helsingissä. Nyt puhutaan uudella ulottuvuudella vuokra-asuntojen määrän kasvusta.

Ohjelmaan kirjattu 20 prosenttia valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tarkoittaa noin 1000 asuntoa vuodessa! Vielä merkittävämpää on, että muut pääkaupunkiseudun kunnat ovat sitoutuneet samaan. Tosin on kuulunut huhuja, että tuotantomäärillä käydään jo päästökauppaa: kehyskunnat sopivat keskenään vuokra-asuntojen tuotannosta siten että tavoite täyttyy.

Lisäksi Helsinkiin tulee toiset 20 % valtion aiesopimukseen kirjattua ns. välimuototuotantoa. Nämä asunnot on sidottu vuokra-asuntokäyttöön vain 20 vuodeksi, mutta siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. On todennäköistä, että siihen mennessä vuokra-asuntotuotannosta on tullut myös rakennuttajille automaattisesti kannattava ja kiinnostava vaihtoehto

Vihreiden ansiosta ohjelmaan kirjattiin, että hitas-järjestelmää jatketaan. Varsinainen vääntö järjestelmän yksityiskohdista tullaan käymään valtuustossa tämän kevään aikana. Järjestelmässä on puutteensa, mutta se on myös ollut monelle lapsiperheelle ainoa asumisen muoto, johon on ollut varaa Helsingissä. Siksi järjestelmää on syytä jatkaa.

Erilaisia tavoitteita oli esillä tätä ohjelmaa tehtäessä. Tärkeimmät periaatteet ovat asumisväljyyden kasvattaminen ja kohtuuhintaisuus. Molemmat ovatkin tärkeitä.

Hieman jäi vaivaamaan se tapa, jolla kokoomuslainen asuntoministeri käytti valtion ja pääkaupunkiseudun aiesopimusta hyväkseen ja pakotti Helsingin poistamaan keskipinta-alavaatimuksen vuokra-asuntotuotannolta. Se on erittäin lyhytnäköistä. Emme missään nimessä halua, että tänne rakennetaan vain pieniä vuokra-asuntoja ja suuria omistusasuntoja. Missä ovat siis jälleen kerran nuo kovin kaivatut edulliset perheasunnot? Rakennuttajien katteet ovat pienten asuntojen tuotannossa. Tässä asiassa vietiin kyllä valtiota ja kokoomusta rakennusteollisuuden narussa oikein urakalla.

Kaupungin vuokra-asuntokannassa on kasvavaa kysyntää myös perheasunnoille. Erityisen tärkeitä ne ovat maahanmuuttajaperheille. Perheet saattavat olla isojakin, eikä omistusasuntoon sijoittaminen ole järkevää ainakaan alkuvaiheessa. Teenkin ponnen:

Ponsi:
Valtuusto edellyttää, että vuokra-asuntotuotannossa seurataan perheasuntojen kysyntää vuosittain ja tarvittaessa valmistellaan uusia keinoja ohjata tuotantoa.

Haastavat vuodet

Tätä ohjelmaa ei pidä ottaa kevyesti. 5000 asunnon keskimääräinen tavoite on todella haastava. Ohjelmakauden alussa se on jopa mahdoton. Kirjauksen mukainen 50 000 asunnon rakentaminen ohjelmakaudella tulee olemaan vaikeaa.

On vielä kerran mietittävä, miten tavoitteeseen päästään. Vihreiden mielestä tavoite tarkoittaa sitä, että kaavoittamisen tehokkuudessa ja alueiden toteutuksessa on päästävä aivan uusille kierrosluvuille. Kaavoittaminen onkin käynnistettävä nykyistä aikaisemmin ja siinä on edettävä johdonmukaisesti. Virkakoneiston on päästävä nopeampiin lopputuloksiin uhraamatta kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokraattista käsittelyprosessia.

Toteuttajilta ei tule sallia minkäänlaisia viivytyksiä. Ei liene salaisuus, että rakennuttajat saattavat itse vaikuttaa aikatauluihin tasatakseen suhdanteiden vaikutusta kannattavuuteensa.

Haastavan määrällisen tavoitteen saavuttamiseksi on käytävä vielä kerran läpi kaikki alueet. Tehokkuutta ja rakentamisen määrä tulee lisätä. Esimerkiksi Keski-Pasilaan mahtuisi nykyistä suunnitelmia huomattavasti enemmän asumista. Vihreiden mielestä on myös pyrittävä korkeammalle, kuten Keski-Pasilassa. Samoin korkeutta on lisättävä Hernesaaressa, joka voisi olla Helsingin Manhattan. Teenkin asiasta ponnen:

Ponsi:
Valtuusto edellyttää, että valmisteilla olevien uusien suuralueiden asemakaavojen tehokkuuksien lisäämisen mahdollisuudet kartoitetaan.

Kaikki ei kuitenkaan ole kaupan suurempiin tuotantolukuihin pyrittäessä. Vihreät eivät tule missään olosuhteissa sallimaan sitä, että nykyisen yleiskaavan viheralueita nakerretaan.

Kaupungissa pitää olla riittävä määrä viher- ja virkistysalueita, jotta viihtyisyys säilyy. Tämä on pidettävä mielessä, kun Lounais-Sipoon kaavoitus alkaa. Sipoonkorpeen ei saa lähteä seikkailemaan edes kaavoittajan pöydällä, vaan Sipoonkorpi on suojeltava Nuuksioon verrattavana Helsingin itäisenä keuhkona.

Kaupungin pitää maanvaihtojen avulla avittaa valtiota perustamaan Sipoonkorven kansallispuisto. Samalla vaihdot antavat mahdollisuuden lisätä rakennuskelpoista maata kaupungille. Tämänsisältöisen aloitteenhan valtuuston enemmistö on allekirjoittanut. Siihen vastattiin, että maanvaihtoneuvotteluja valtion kanssa voidaan käydä, kun alueliitos saa ratkaisunsa. No nyt se on saanut ratkaisunsa.

Ponsi:
Valtuusto edellyttää, että kaupunki on aloitteellinen valtion suuntaan kaupungin Sipoonkorvessa omistamien maiden maanvaihtoneuvottelujen aloittamiseksi edistääkseen kansallispuiston syntymistä.

Vihreiden kirjaukset merkittäviä

Poliittisten neuvottelujen ansiosta � ja itse asiassa pitkälti vihreiden ansiosta – tähän ohjelmaan on tehty joukko hyviä kirjauksia. Näiden tavoitteiden toteutumista tulemme seuraamaan tarkasti.

Merkittävin kirjaus on se, että kaupunki selvittää vuoden 2009 alkuun mennessä millaisin mallein asemakaavamääräysten mukaiset autopaikat toteutetaan siten, että kustannukset kohdentuvat nykyistä suoremmin autopaikan käyttäjille. Autopaikkojen rakentaminen nostaa tällä hetkellä kaikkein asuntojen kustannuksia. Autopaikan hinta voi nostaa kustannuksia lähes 300 euroa neliöltä. Esimerkiksi Hermannissa autopaikan hinta oli vähän aikaa sitten 32 000 e. Autoton naapuri maksaa siis lähes 150 euroa kuukaudessa naapurin autopaikasta. On aivan älytöntä, että jokainen asukas joutuu maksamaan toisten autopaikoista, tällaisia summia!

Jatkossakin autopaikkoja pitää rakentaa, mutta autoilijoiden tulee maksaa paikkansa itse. Selvityksiä autopaikoista on tehty, joten tältä selvitykseltä odotamme enemmän. Kirjauksen mukaisesti nyt on saatava päätöksentekoon ne mallit, joilla autopaikan hinta tullaan erottamaan asunnon hinnasta.

Ohjelmaan kirjattiin myös, että rakennetaan vähäautoisia ja autottomia kortteleita, jotta asukas voi myös valita oman elämäntyylinsä mukaisen kaupunginosan. Esimerkiksi Jätkäsaari tai vähintään Herneaari olisivat hyviä kohteita. Ne ovat liikenteellisesti niemessä, pussin perukoilla, mutta erittäin hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä varustettuna.

Vihreiden ehdotuksesta ohjelmaan on kirjattu omina tavoitteinaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen. En voi hieman olla hehkumatta kirjausta pyöräpaikoista: �Asemakaavoihin voidaan lisätä määräykset tonttikohtaisista polkupyöräpaikkojen vähimmäismääristä.� Nämä paikat eivät lisää rakentamisen kustannuksia, päinvastoin. Ne voivat olla lämmittämätöntä tilaa piharakennuksessa. Toisin kuin tänä päivänä, kun täysin asumiskelpoista lämmintä tilaa tuhlataan pyörille talojen alakerroista. Tärkeintä on, että jatkossa pyöräilijän tarpeet otetaan Helsingissä huomioon myös rakentamisessa ja yhdyskuntasuunnittelussa eurooppalaisten mallien mukaan.

Kaupunki voi olla yksinäinen paikka. Siksi kerrostalorakentamisessa on syytä edistää yhteisöllisiä ratkaisuja. Ketään ei tarvitse pakottaa yhteistoimintaan, mutta talosaunat, yhteistilat ja kerroskeittiöt auttavat ihmisiä tapaamaan toisiaan luontevasti. Tämä voi olla merkittävää tulevaisuudessa mm. vanhusten yksinäisyyttä vähennettäessä.

Omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen nostetaan myös uuteen arvoon. Jatkossa kaupunki luovuttaa tontteja myös omatoimiseen kerrostalorakentamiseen ja neuvontaa vahvistetaan.

Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen on tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Rakennusten lämmitys ja sähkön käyttö muodostavat lähes kolmanneksen Suomen energiankulutuksesta. Helsinki on vihdoin tiedostanut ilmastonsuojelun tärkeyden asuntorakentamisessa ja maankäytössä. Asuntotuotannossa siirrytään energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja matalaenergiarakentamiseen.

Nyt on lautakuntien aika pitää huolta siitä, että tämän ohjelman linjaukset toteutuvat käytännössä. Näillä sanoilla vihreä valtuustoryhmä puoltaa ohjelman hyväksymistä.