Viikonloppuna käytyjen budjettiraamineuvotteluiden tulos oli vihreille pettymys opetustoimen näkökulmasta. Opetukseen ei saatu lisättyä vihreiden 
ajamaa 16,5 miljoonaa euroa ja opetustoimeen on syksyllä tulevien valtionosuuksien ja -avustusten jälkeekin jäämässä kahden miljoonan euron vajaus. Liipasimella ovat ensimmäisenä ei-lakisääteiset palvelut, kuten tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta, sekä luomuruuan tarjoamisen aloittaminen peruskouluissa.
Jos budjetti on miinuksella, joudutaan aina ensimmäiseksi leikkaamaan ei-lakisääteisistä palveluista. Kaupungilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää kaikille alakoululaisille iltapäiväkerhopaikkaa. Helsinki on kuitenkin kuluvana lukuvuonna tarjonnut iltapäivätoimintaa 1- ja 2-luokkalaisille lasten ja perheiden arjen turvaamiseksi. Iltapäiväkerhoihin on ilmoittautunut Helsingissä vuosi vuodelta enemmän oppilaita, joten toiminnalle on selvästi kysyntää. Jos 2-luokkalaisten iltapäivätoiminta lakkautetaan, riskinä on, että etenkin pienituloisten perheiden pienet lapset jäävät koulupäivän jälkeen ilman valvottua ja turvallista toimintaa.
Iltapäivätoiminnan järjestämiseen nykyisessä laajuudessa kaikille halukkaille 1-ja 2-luokkalaisille lapsille riittäisi puoli miljoonaa euroa. Summa ei ole suuren suuri ja toiminnan lakkauttamisen vaikutuksista koituvia kustannuksia voi vain arvailla. Raamineuvotteluiden lopputulema on pahassa ristiriidassa valtuuston asettamien tavoitteiden kanssa, joista yksi koskee iltapäivätoiminnan järjestämistä kaikille halukkaille 1-ja 2-luokkalaisille.
Valtion jo Helsingille myöntämiä erityisavustuksia opetusryhmien koon pienentämiseen sekä koulujen välisten oppimiserojen kaventamiseen ei viime viikonlopun neuvotteluissa kirjattu budjettiraamiin lainkaan ja neuvotteluissa sovittiin, että avustuksiin palataan syksyn budjettineuvotteluissa. Valtio on myös jo myöntänyt Helsingille 520 uutta ammatillisten opintojen aloituspaikkaa ja Helsinki tulee saamaan valtiolta syksyllä viisi miljoonaa euroa valtionosuuksia, jos otamme uudet aloituspaikat vastaan. Näitä tulossa olevia avustuksia ei myöskään kirjattu viikonpolun neuvotteluissa opetustoimen raamipohjaan. Tämä ei kuitenkaan saa estää Helsinkiä ottamasta vastaan kipeästi tarvitsemiaan ammatillisen opetuksen aloituspaikkoja: Helsingissä jää joka yhteishaussa tuhat helsinkiläistä nuorta ilman opiskelupaikkaa. Heistä suuri osa pystytään sijoittamaan perusopetuksen 10-luokille ja esimerkiksi työpajoille, mutta silti joka syksy 400 helsinkiläistä nuorta katoaa tilastoista. He juuri ovat paljon puhuttuja syrjäytyviä, kadotettuja nuoria.
Vihreät edellyttävät, ettei Helsinki pahenna nuorten tilannetta omilla ajattelemattomilla budjettiteknisillä kikkailuillaan vaan syksyllä varmistetaan, että Helsinki pystyy ottamaan vastaan valtion myöntämät uudet aloituspaikat. Myös opetusryhmien pienentämiseen myönnetyt varat on käytettävä siihen, mihin ne on tarkoitettu: muuten valtio perii takaisin jo opetusryhmien pienentämiseen Helsingille myöntämiään avustuksia. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen ja syrjäytymisen vähentämisen tulee näkyä kaikessa Helsingin päätöksenteossa.
Outi Alanko-Kahiluoto
kaupunginvaltuutettu, opetuslautakunnan puheenjohtaja