Vihreiden ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 5.11.2008 vuoden 2009 talousarviosta

Otto Lehtipuu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto,

käsittelemme kaupungin ensi vuoden talousarviota erikoisessa tilanteessa. Vaikka Helsingin talouden tilanne on vakaa, rahoitusmarkkinoiden ja yleisten talousodotusten epävarmuudet vaikeuttavat ensi vuoden kehityksen arvioimista. Kiitos vastuullisen taloudenpidon ja Helsingin Energian hyvän tuloksen meillä ei ole aihetta säästötoimiin, vaan tuleviin vuosiin voidaan varautua luottavaisesti. Kaupungin investoinnit kasvavat uusien alueiden rakentamisen myötä, mutta ilman yllättäviä kansantalouden käänteitä kaupunki tulee selviämään näistä haasteista. Kaupungin investoinnit ovat tässä suhdannetilanteessa ja myös rakennusalan työllisyyden kannalta perusteltuja. Vihreät ovat tyytyväisiä kaupunginhallituksen yksimieliseen esitykseen, että kaupungin on syytä varautua lisäämään omaa asuntorakennuttamistaan. Tämän hetkinen talouskehityksen epävarmuus vahvistaa valtuuston linjauksen järkevyyden siinä, että kaupungin menoja on tämän vaalikauden hyvinä vuosina kasvatettu maltillisesti.

Suurelta osin menolisäykset ovat olleet mahdollisia siksi, että Helsingin Energian tuottoja käytetään johdonmukaisesti palvelujen rahoittamiseen. Kaupungin ydintehtävän – hyvien ja tasa-arvoisten julkisten palvelujen tuottamisen – kannalta tämä on perusteltua. Vihreiden mielestä näin tullaan jatkossakin tekemään. Luonnollisesti on huolehdittava siitä, että palvelujen rahoitus ei ole liian riippuvaista Helenin tuloksesta. Tänä vuonna Helenin osuus kaupungin tuloista on hieman yli 6 % ylimääräisten tuloutusten jälkeenkin.

Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, kuinka sekä valtuuston lähetekeskustelussa esittämämme että ryhmien budjettineuvotteluihin viemämme tavoitteet näkyvät talousarviossa. Ennaltaehkäisyn painottaminen, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä joukkoliikenteen rahoitus olivat toivelistamme kärjessä.

Ensi vuoden talousarvio pohjautuu pitkälti lautakuntien esityksiin. Kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien tehtäväksi jäi vain pari täsmälisäystä. Mittasuhteet puhuvat puolestaan: lokakuun neuvotteluissa sovitut lisäykset olivat 20,6 miljoonaa euroa eli hieman yli 0,5 % kaupunginjohtajan stilisoimista lautakuntien esityksistä. Pääosa budjetin valmistelutyötä tehdään siis jo keväällä.

Aivan olennaista on, kuinka lautakunnat onnistuvat omassa budjettivalmistelussaan. Palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden kannalta paljon ratkaisevampaa on se, kuinka 3,7 miljardia käytetään, ei se, lisääkö kaupunginhallitus omaan esitykseensä 20 vai 25 miljoonaa. Myös poliittisen ohjauksen painopisteen pitää olla raami- ja lautakuntavaiheessa, syksyn neuvotteluissa reagoidaan muuttuneisiin olosuhteisiin tai katetaan joitakin olennaisia lisätarpeita.

Vuonna 2009 jatkuu peruspalvelujen vahvistaminen. Koulujen tuntikehystä lisätään. Vanhusten kotihoidon resurssit kasvavat. Terveysasemille saadaan lisää lääkäreitä tavoitteena alueellisten erojen kaventaminen. Myös kulttuuritoimen kehitys on myönteistä, kun avustusmäärärahat nousevat ja kirjastojen aineistomäärärahat ja aukiolotunnit kasvavat.

Kaupunkilaisten turvallisuuden parantamiseksi aloitetaan uusia toimintamuotoja sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyönä. Tätä hanketta tärkeämpää myös turvallisuuden kannalta on kuitenkin kaikkein huono-osaisimmista huolehtiminen. Asunnottomuusohjelmaa jatketaan, ja erityismaininnan ansaitsee korvaushoitojonojen purkamiseen tähtäävä lisärahoitus. Inhimillisesti katsoen nämä kaksi hanketta ovat oikeita ja välttämättömiä.

Pieneltä tuntuva, mutta yksittäisten perheiden kannalta merkittävä epäkohta sosiaalitoimen palveluissa on adoptiotoiminnan yli 10 kuukauden jonot.

Esitän seuraavan ponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään keinot adoptioneuvonnan jonojen purkamiseksi.

Terveyserojen kaventaminen on terveydenhuollon suurin haaste. Miesten elinajanodotteessa on 10v ero kaupunginosien välillä. Budjetin lisäsatsaus perusterveydenhuoltoon auttaa suurempaan palvelutarpeeseen vastaamisessa haastavimmilla alueilla. Tarvitaan myös uusia toimintatapoja ja työn kehittämistä. Tämä ei onnistu, ellei koulutukseen ja kehittämistyöhön satsata. Helsinki on ollut edelläkävijä kehittämisessä esim. preventio-hankkeen ja Rohto-toiminnan osalta. Näitä kehittämistoimia tarvitaan, jotta palvelut kohdentuvat niitä eniten tarvitseville.

Kaupunginhallituksen esitys sisältää uuden kolmivuotisen hankkeen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuosittainen kuuden miljoonan euron määräraha kohdistetaan terveys-, sosiaali-, opetus- ja nuorisolautakuntien yhteisen esityksen pohjalta. Lisärahan avulla on tarkoitus vahvistaa niitä toimia, joita tarvitaan lasten ja nuorten auttamiseksi riittävän aikaisin. Lastensuojelun avohuoltoa ja päiväkoteihin palkataan sosiaaliohjaajia. Oppilaitoksiin saadaan lisää lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Koulujen ns. positiivisen diskriminaation rahaa lisätään. Tällä tavoin lisämäärärahoja kohdennetaan niille oppilaille, jotka tulevat alueilta, joilla on enemmän vuokra-asuntoja, työttömyyttä ja toimeentulotuen saajia kuin muilla alueilla. Koulupudokkuuden estämiseen on syytä jatkossa panostaa varhaisessa vaiheessa.

Esitän seuraavan ponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että positiivisen diskriminaation myöntämisen kriteerejä kehitetään siten, että ne huomioivat nykyistä paremmin myös maahanmuuttajataustaiset oppilaat.

Nuorisotoimen toiminta on muuttumassa, kun nuorten tarpeet ja odotukset muuttuvat. Osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä rahoitetaan nuorisotyön uusia muotoja kuten verkkotyötä, viikonloppu- ja leiritoimintaa sekä erityisesti tytöille tai maahanmuuttajanuorille kohdennettavaan työhön. Vaikka alueellisilla nuorisotaloilla on edelleen iso merkitys, nuorisotoimen pitää pyrkiä tavoittamaan nuoria siellä, missä he liikkuvat. Jo se, että Kampin ostoskeskuksesta puhutaan kaupungin suurimpana nuorisotalona, edellyttää nuorisotoimen näkymistä siellä.

Joukkoliikenteen tukea on tämän vaalikauden aikana johdonmukaisesti nostettu, ja se on saatu aivan uudelle tasolle. Kaupunkilaisille tämä näkyy parantuneena palveluna. Tähän kehitykseen on syytä olla hyvin tyytyväinen. Vihreät ovat erityisen ilahtuneita muilta ryhmiltä saadusta tuesta, jonka avulla sisäisten lipunhintojen korotuksilta vältyttiin.

On valitettavaa, että kehitys seutulippujen osalta näyttää päinvastaiselta. Sisäisten lippujen ja seutulippujen hintaero on jo nyt liian jyrkkä, eikä sitä pitäisi ainakaan kasvattaa. Sekä liikennepolitiikan että ilmaston takia on syytä pyrkiä alentamaan joukkoliikenteen lipunhintoja koko seudulla. YTV:n esitys seutulipun hintojen korottamisesta on vastakkainen sille, mihin suuntaan kehitystä pitäisi viedä.

Seutulippupäätökset paljastavat nykyisen seudullisen päätöksenteon heikkouden. Kaupunkien ja poliittisten ryhmien pitäisi kyetä ohjaamaan seudullista päätöksentekoa niin, että se on samassa linjassa kaupungin oman päätöksenteon kanssa. Ainakin YTV:n päätösten aikataulua on syytä muuttaa, ehkä menettelytapojakin. Näin tehtiin Helsingissä joitakin vuosia sitten, kun päätökset lipunhinnasta siirrettiin samaan valtuustoon budjetin kanssa. Kun siirrytään seudulliseen joukkoliikennejärjestelmään, on varmistettava, että joukkoliikenteen lipunhinnoista voidaan päättää osana kaupunkien budjettineuvotteluja.

Liikennepolitiikkaa tehdään muillakin päätöksillä kuin joukkoliikenteen tuella. Helsinkiin kaivataan enemmän pyöräilyä ja vähemmän autoja. Emme ole kieltämässä auton käyttöä, mutta autoilijoiden maksujen tulee nousta yleisen kustannusnousun mukaisesti. Esimerkiksi asukaspysäköintitunnus maksaa tällä hetkellä 36 euroa eli tuntuvasti vähemmän kuin joukkoliikenteen kuukausilippu.

Esitän seuraavan ponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valmistellaan esitys asukaspysäköinnin hinnoittelun tarkistamiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja,

Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa kahden kuukauden kuluessa. Suomen poliittisen järjestelmän erikoisuuksiin kuuluu se, että valta ei vaihdu kunnallisvaalien vaan kalenterivuoden mukaan. Teemme jo seuraavan valtuuston töitä hyväksyessämme sen ensimmäisen toimintavuoden budjetin.

Nykyinen valtuusto jättää kaupungin palvelut ja talouden vähintään kohtuullisessa kunnossa seuraajalleen. Isojen uusien kaupunginosien rakentamisen lisäksi uudella valtuustolla riittää työtä. Alueellisia terveyseroja pitää kaventaa, sosiaali- ja terveyspalvelujen laitosvaltaisuutta purkaa, päivähoidon laatu ja riittävyys varmistaa, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet toteuttaa ja tehdä Helsingistä hauskempi asuinkaupunki – vain muutamia mainitakseni. Ja tämä kaikki todennäköisesti heikommassa taloudellisessa suhdanteessa kuin päättymässä olevalla valtuustokaudella. On myös paikallaan todeta, että Helsinki on vasta harjoitellut vieraskielisten palvelujen tuottamista. Jos, ja toivottavasti kun, maahanmuutto jatkuu vilkkaana, vieraskielisten palvelujen kysyntä tulee kasvamaan reippaasti.

Hyvä valtuusto, näillä saatesanoilla vihreä valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen esitystä.