Vihreiden ryhmäpuheessa Helsingin kansainvälisen toiminnan strategiasta muistutettiin, että onnistunut kotouttaminen ja rasismin torjuminen lisäävät kaikkien turvallisuutta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto,

Helsinki on muuttunut erittäin paljon edukseen viimeisten 15 vuoden aikana. Kaupunki on huomattavasti avoimempi, vauraampi, kansainvälisempi, ja mikä tärkeintä, hauskempi kuin kylmän sodan päättyessä. Helsingillä on vakiintunut asemansa yhtenä Euroopan unionin pääkaupungeista, ja kansainvälisestä kanssakäymisestä Itämeren alueella ja maailman laajuisesti on tullut osa helsinkiläisten arkea. Lähtökohdat kansainvälisessä kilpailussa menestymiselle ovat kunnossa: Helsinki on turvallinen ja luonnonläheinen kaupunki, koulutus ja osaaminen ovat maailman kärkeä.

Vihreä valtuustoryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että Helsinki päivittää kansainvälisen toiminnan tavoitteensa. On myös paikallaan, että strategiassa esitetään toimenpiteet, joilla tavoitteet aiotaan saavuttaa. Ilman konkretiaa strategia jäisi juhlapuheen tasolle. Nyt hyväksyttävä esitys antaa toimivan pohjan hallintokuntien omien toimenpiteiden suunnittelulle.

Euroopan kaupungit kilpailevat tunnettuudellaan ja maineellaan. Tässä kilpailussa Helsinki lähtee useisiin kilpailijoihin verrattuna takamatkalta. Helsinki kuuluu Euroopan pieniin ja nuoriin pääkaupunkeihin. Olemme kaikkialta muualta paitsi Aasiasta katsottuna syrjässä. Historialle, maantieteelle ja ilmastolle emme voi mitään. Menestyäkseen Helsinki ei voi vain kopioida muita kaupunkeja. Helsingin on löydettävä omat vahvuutensa ja kehitettävä niitä.

Viimevuotiset Euroviisut osoittivat, mitä kansainvälinen tapahtuma voi parhaimmillaan olla. Kaupungin ja yhteistyökumppanien työllä onnistuttiin tuomaan useammaksi päiväksi väriä ja hyvää mieltä Helsinkiin. Euroviisujen järjestämisen kokemuksia kannattaa hyödyntää, kuten sitä, miten eri osapuolet niin kaupungin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin saadaan joustavaan yhteistyöhön. On erinomaista, että tapahtumat nostetaan yhdeksi kansainvälisen toiminnan painopisteeksi. Festivaalien, urheilutapahtumien ja muiden suurtapahtumien lisäksi tarvitaan myös kokeellisempia ja pienimuotoisempia tilaisuuksia. Vilkas ja monipuolinen kulttuuritarjonta tekee kaupungista kivan ja houkuttelevan. Se myös lisää erilaisuuden ymmärtämistä, mitä Suomessa edelleen kaivataan.

Helsinki on Suomen johtava yliopistokaupunki. Helsingissä sijaitsee maan suurin yliopisto, suurin teknillinen korkeakoulu sekä kaikki tärkeimmät talouden ja taiteen korkeakoulut. Sekä opiskelu että tutkimus ovat nykyään erittäin kansainvälisiä. Kilpailu lahjakkuuksista on tiukkaa, mutta siinä menestyminen ei yksistään riitä. Ennustetun työvoimapulan voittamiseksi tarvitsemme laadun lisäksi myös määrää. Työperäinen maahanmuutto edistyy parhaiten edistämällä opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Nuoret ikäluokat ovat liikkuvampia, ja täällä hankittava tutkinto valmistaa suoraan täkäläisille työmarkkinoille.

Suomalaisten korkeakoulujen ylivoimainen vetovoimatekijä on opiskelun maksuttomuus. Helsingin tulee vaikuttaa valtiovaltaan, jotta tätä valttia ei haaskata. Kaikki tutkimukset ja asiantuntijat, eli ulkomaiset opiskelijat itse, vahvistavat, että lukukausimaksujen periminen pienentäisi dramaattisesti tänne hakeutuvien ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Kun seudun innovaatiostrategia ja kaupungin omat tulevaisuussuunnitelmat nojaavat ulkomaisten osaajien määrän kasvattamiseen, on vain johdonmukaista ja järkevää, että Helsinki vastustaa tiukasti kaikkien opiskelijaryhmien lukukausimaksuja.

Strategian toimenpiteissä esitetään, että kaupunki tarjoaa työharjoittelupaikkoja myös ulkomaisille opiskelijoille. Tämä on erittäin kannatettavaa, samoin kuin muut maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävät toimet. Suunta on aivan oikea, mutta riittämätön. Helsingin pitäisi olla vielä laajemmin huolissaan siitä, miten täällä opiskelevat ulkomaalaiset löytävät harjoittelupaikkoja ja pääsevät opintojensa jälkeen töihin. Maan pääkaupunkina Helsingin pitää vaatia Suomen maahanmuuttopolitiikan muutosta siten, että opiskelupaikka oikeuttaisi aina työntekoon ja että täällä suoritettu tutkinto oikeuttaisi aina pysyvään oleskelulupaan ja pysyvään työlupaan. Ilman tämänsuuntaisia aloitteita ohjelman kirjaukset suvaitsevasta ja vetovoimaisesta monikulttuuristen osaajien kaupungista jäävät sanahelinäksi.

Maahanmuuttajien palvelut kuitataan ohjelmassa melko lyhyesti. Tulkitsemme sen johtuvan vain siitä, että koko asiakirjan tyyli on tiivis. Kysymys on nimittäin aivan olennaisesta asiasta. Julkisten peruspalvelujen pitää olla kaikkien kaupunkilaisten saatavilla, passin kansista tai kotikielestä riippumatta.

Suhteellisen lyhytaikainen työnteko tai opiskelu täällä yleistyy, ja on harhaa luulla kaikkien edes yrittävän opetella jompaakumpaa kotimaista kieltä. Kaupungin palvelujen pitää olla yhä enemmän monikielisiä. Tähän on useita keinoja. Täällä jo asuvat maahanmuuttajat ovat erinomainen kielitaitoinen voimavara. Virastojen tiimejä ja yksittäisiä työntekijöitä voitaisiin palkita kielitaidon mukaan. Sähköisiä palveluja pitää kehittää voimakkaasti, sillä niiden kieliversioiden tuottaminen on vaivatonta. Esimerkiksi mainion terveysneuvontapuhelimen pitää jatkossa pystyä palvelemaan monenkielisiä helsinkiläisiä.

Kaupungin palveluista parhaan kuvan antaa ensikontakti. Juuri muuttaneelle kaupungissa liikkuminen ja palveluiden löytäminen voi olla vaikeaa. Tulijoille pitäisikin pystyä tarjoamaan tietoa yhden luukun periaatteella. Teenkin asiasta ponnen:

Selvitetään mahdollisuus perustaa palveleva puhelin tai jokin muu välitön palvelu maahan juuri muuttaneiden tueksi.

Pysyvämmin tänne asettuvien maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää palvelujen lisäksi kahta asiaa: kielitaitoa ja työllistymistä. Esitetyt toimenpiteet maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseksi ovat todella kannatettavia. Erityinen haaste on siinä, kuinka saada maahanmuuttajanaiset osallisiksi kieliopetuksesta, julkisista palveluista ja työmarkkinoista. On korkea aika lisätä aikuisväestön suomenkielen opetusta � ja myös uudistaa palvelujen tarjontaa siten, että kieliopintoihin hakeutuminen olisi mahdollisimman helppoa. Päiväkodit ja koulut tarvitsevat lisäresursseja suomi toisena kielenä opetukseen. Tämä on syytä muistaa, kun kaupunginhallitus valmistelee budjettiraamia. Erityisesti valtuuston pamppulinjalaisille vihreät haluavat muistuttaa, että onnistunut maahanmuuttajien kotouttaminen ja kaikenlaisen rasismin torjuminen lisäävät meidän kaikkien turvallisuutta.

Ponsi: Selvitetään mahdollisuudet järjestää kotikielen opetuskerhoja päiväkoti-ikäisille.

Strategia on eräiltä osiltaan turhan varovainen. Monikielisistä palveluista todetaan kohteliaasti, että niiden tarve selvitetään seudullisesti ja kustannustenjaosta neuvotellaan valtion kanssa. Hyvä näin, vaan ei tarpeeksi. Selvitysten ja neuvottelujen jälkeen tarvitaan toimenpiteitä, määrärahoja ja henkilöstöä. Täällä valtuustossa olevien ministerien ja kansanedustajien tulee ajaa esimerkiksi sitä, että valtionosuusuudistuksessa vieraskielisen väestön osuus otetaan painokkaammin huomioon.

Strategiassa todetaan myös, että pääkaupunkina Helsinki ottaa huomioon koko maan edun. Näin tietysti on � mutta nimenomaan kansainvälisessä toiminnassa pitää paikkansa, että Helsingin etu on koko maan etu. Kansainväliset yritykset ja tapahtumat hakevat sijainti- tai pitokaupunkia, Suomen markkinointi ulkomailla voi onnistua vain markkinoimalla suomalaisia kaupunkeja.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki menestyy kansainvälisesti vain olemalla avoin ja suvaitseva kaupunki. Tämän avoimuuden ja suvaitsevaisuuden pitää näkyä arkipäiväisessä toiminnassa, ei vain juhlavissa suunnitelmissa.

Parantaakseen suhteellista asemaansa Euroopan kaupunkien joukossa Helsingin on pystyttävä antamaan itsestään myönteinen kuva kaupunkiin tulijoille, oli kyse sitten matkailijasta, kokousvieraasta, työn perässä maahan muuttavasta, opiskelijasta tai pakolaisesta. Näiden kansainvälisen toiminnan linjausten toimeenpanossa pitää myös muistaa, että myönteinen vaikutelma käynnistä tai oleskelusta Helsingissä ei synny pelkästään kaupungin teoilla. Tarvitaan yhteistyötä helsinkiläisten yritysten, oppilaitosten ja vaikkapa kokouksiaan pitävien järjestöjen kanssa. Lisäksi kaupungin pitää pyrkiä vaikuttamaan kaupunkilaisiin, jotta avoin ja suvaitseva ilmapiiri vahvistuisi.
OTTO LEHTIPUU