Helsingin Vihreät toimivat sen eteen, että pääkaupunkimme olisi puhtaampi, kestävämpi ja paremmin palveleva. Vihreät kaupunginvaltuutetut ja muut luottamushenkilöt toimivat tällä vaalikaudella kauden 2013-2016 kunnallisvaaliohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
Vuoden 2016 toiminnan suuntaviivat on kirjattu yleiskokouksessa hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan.
VIHREÄ KAUPUNKI ON LÄHELLÄ
Vihreässä Helsingissä elämä on lähellä. Me haluamme lähikirjastoja, lähikauppoja, lähipäiväkoteja, lähikouluja, lähikulttuuria ja lähiluontoa. Perille päästään kävellen, pyöräillen, lähijunalla, bussilla, ratikalla tai metrolla. Haluamme lisää lähidemokratiaa, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Lähimmäisistä pidetään huolta.
1. Vihreä Helsinki
Helsingin täytyy olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja panostaa sekä energiansäästöön, uusiutuviin energiamuotoihin että eheään kaupunkirakenteeseen. Rakennustuotannon tulee olla matalaenergiarakentamista.
Vuonna 2020 Helsingin energiatarpeista tuotetaan 20 prosenttia uusiutuvilla energianlähteillä ja vuonna 2030 Helsinki on hiilineutraali kaupunki.
Haluamme viihtyisiä ja kauniita elinympäristöjä. Tiiviin kaupungin vastapainoksi tarvitaan villiä ja vapaata lähiluontoa. Hyötyviljely, viherkatot ja lähimetsät vähentävät melua, parantavat ilmanlaatua ja tekevät kaupungista hauskemman paikan elää. Arvokkaiden kaupunkimetsien säilyttämiseksi perustetaan suojeluverkosto. Helsingin tulee ajaa tiukempia normeja ja toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä Itämeren tervehdyttämiseksi. Kaupunki panostaa myös omien vesistöjensä, merialueiden, Vantaanjoen ja kaupunkipurojen, kunnostukseen ja suojeluun.
Vihreä Helsinki panostaa lähi- ja kasvisruokaan, luomuun ja Reiluun kauppaan.
2. Solidaarinen Helsinki
Helsingin tulee kokeilla perustulomalliin perustuvia työttömyystukiratkaisuja – nykyinen tukiviidakko ei ole kenenkään etu.
Terveyseroja on kavennettava. Nykyään rikas mies voi odottaa elävänsä 13 vuotta pidempään kuin köyhä. Tätä kehitystä voimme muuttaa tasa-arvoisemmalla ja oikeudenmukaisemmalla politiikalla. Ennaltaehkäisy on parasta ja edullisinta hoitoa. Terveyskeskusmaksusta luovutaan ja muita maksuja kohtuullistetaan.
Ongelmiin puututaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa: Kouluterveydenhuoltoa laajennetaan edelleen pelkästä terveydenhoidosta monialaisempaan oppilashuoltoon, koulupsykologien palveluita lisätään, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset pääsevät helpommin nykyistä tehokkaampaan hoitoon ja juuri työttömäksi jääneiden terveydenhuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota.
Terveyspalvelut ovat helposti saavutettavissa ja asiointi on sujuvaa.
3. Kestävä kuntatalous ja toimiva demokratia
Meillä on oltava jatkossakin varaa tuottaa laadukkaita kunnallisia peruspalveluita eikä velkaa saa kasata tulevien sukupolvien maksettavaksi. Helsingin on arvioitu ottavan vuonna 2012 lainaa noin 300 miljoonaa euroa. Taantuman aikaan maltillinen velkaantuminen on tarpeen palvelujen turvaamiseksi, mutta tulevaisuudessa kaupungin talous on tasapainotettava.
Yleistasoisesta kaavoituksesta, asuntopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja erikoissairaanhoidosta tulee päättää yli nykyisten kuntarajojen. Pääkaupunkiseudun kunnat on yhdistettävä. Näin vältetään turhaa kilpailua parhaista veronmaksajista ja ehkäistään metropolialueen jakautumista rikkaiden ja vähävaraisten alueisiin. Merkittävistä kysymyksistä tulee päättää suoralla kansanäänestyksellä.
Haluamme myös toimivaa lähidemokratiaa, jotta päätöksenteko ei karkaa ihmisten ulottumattomiin eivätkä ideat hautaudu byrokratiaan. Kaupunkilaisilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Omaehtoista toimintaa on tuettava purkamalla turhaa sääntelyä ja tarjoamalla tiloja yhteiseen käyttöön.
Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan – Helsinki ansaitsee vaaleilla valitun pormestarin! Apulaiskaupunginjohtajat tulee valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen.
Päättäjien sidonnaisuuksien on oltava julkisia äänestäjille.
4. Kaikkien sukupolvien Helsinki
Tasa-arvoisessa ja esteettömässä Helsingissä kaikki viihtyvät.
Vanhukset saavat asua kotona niin pitkään kuin se on tukitoimin mahdollista. Palvelutaloja, ryhmäkoteja ja erilaisia hoitopaikkoja on kaikille niitä tarvitseville.
Ihmissuhteet ja kulttuuri kuuluvat hyvään vanhuuteen. Sukupolvien kohtaamista parannetaan esimerkiksi sijoittamalla päiväkoti ja vanhusten palvelukeskus samaan kiinteistöön sekä ottamalla uudisrakentamisessa huomioon eri sukupolvien tarpeet. Kohdennetuilla kulttuuripalveluilla parannetaan laitoksissa asuvien elämänlaatua.
Laadukkaat lähikoulut ja päivähoito torjuvat alueellista eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Päiväkodeissa ja kouluissa on pienemmät ryhmät ja jokainen lapsi saa päiväkotipaikan oman kodin läheltä. Erityistukea tarvitsevat koulut, etsivä nuorisotyö ja iltapäivätoiminta saavat lisää rahaa – tällä säästetään tulevaisuudessa miljoonia. Koulupudokas täytyy tavoittaa kuukauden sisällä. Toisen asteen koulutuspaikkoja lisätään.
5. Helsinki liikkuu vihreästi
Ilman toimivaa julkista liikennettä kaupunki pysähtyy. Tarvitsemme lisää raiteita – Jokerilinja tulee muuttaa pikaraitiotieksi mahdollisimman pian. Joukkoliikenteen tulee olla nykyistä edullisempaa ja lastenlippu laajennetaan kattamaan 17-vuotiaatkin.
Laadukkaan joukkoliikenteen kehittämistä rahoitetaan ruuhkamaksuilla. Kaikki voittavat, kun liikenne on sujuvampaa.
Vihreässä kaupungissa on kävelykeskusta. Pyöräilyä edistetään parhaiten rakentamalla kunnolliset väylät kaikille tärkeimmille reiteille ja pitämällä ne kunnossa ympäri vuoden. Pyöräilyn osuus liikenteestä kaksinkertaistetaan 15%:iin vuoteen 2020 mennessä. Helsingin pyöräilyprojekti vakinaistetaan.
6. Koti Helsingissä
Asumisen tulee olla halvempaa – myös pieni- ja keskituloisella sekä yksineläjällä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Kaupungin omaa asuntotuotantoa lisätään, mikä tervehdyttää liian suurille rakennuttajille keskittynyttä bisnestä. Helsinkiin tarvitaan enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Pitkäaikaisasunnottomille järjestetään asunto sekä riittävät tukipalvelut.
Kantakaupunkimaista kaupunkia rakennetaan lisää – Länsiväylä muutetaan Mäkelänkadun kaltaiseksi bulevardiksi. Kaupunkisuunnittelun täytyy perustua ensisijaisesti kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.
Elävään kaupunkiin kuuluu kaikille avoin julkinen tila – ostopakkoa oleskeluun ei saa olla.
7. Kulttuurien kaupunki
Helsinki on myös kulttuurin pääkaupunki, ja tarvitsemme niin pieniä kuin suuriakin kulttuuritoimijoita. Vihreä Helsinki tarjoaa asukkailleen mahdollisuuksia osallistua kulttuuritapahtumiin ja tuottaa omaehtoisesti kulttuuria ympäri kaupungin.
Kaupunkikulttuuri säteilee parhaiten, kun kaupunki antaa vapaat kädet eikä puutu kansalaisten aktiivisuuteen. Vihreässä Helsingissä pop-up-tapahtumat kukoistavat. Kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin – ei ole mitään järkeä seisottaa kaupungin omistamaa bändikämppää tyhjillään. Tilojen väliaikaiskäyttöä lisätään.
Haluamme pitää huolta lähikirjastoista vaikka myös uusi upea Keskustakirjasto rakennetaan.
Nuorten tarpeet selvitetään parhaiten kysymällä heiltä itseltään. Kaupungin pitää tarjota mahdollisuuksia toimintaan eikä perheen varattomuus saa estää harrastamista. Kulttuuri ja liikunta ovat lasten ja nuorten perusoikeuksia.
Ruotsinkielisten oikeus kaikkiin kuntapalveluihin omalla äidinkielellään turvataan ja sitä kehitetään. Monikielisessä Helsingissä tarjoamme keskeiset palvelut myös venäjäksi, englanniksi ja tarpeen mukaan muilla vähemmistökielillä, kuten saamen kielillä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja suomen tai ruotsin kielen opintoihin panostetaan. Yksikielisten koulujen lisäksi on myös kaksikielisiä kouluja.
8. Avoimempi Helsinki
Tietoyhteiskunnassa tieto, sen jakaminen ja hallinnointi on valtaa. Siksi kaupungin tietohallinnosta ja tietoteknisistä hankinnoista tulee päättää demokraattisesti.
Kaupungin tuottaman tiedon, kuten tilastojen ja karttojen, tulee olla kaikkien kuntalaisten käytettävissä mahdollisimman helposti. Helsinki edistää avointa dataa, avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja avoimia rajapintoja.
Virastojen tulee olla siellä missä kuntalaisetkin ovat – sosiaalisen median pitää olla luonnollinen osa kaupungin toimintaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä keskitetysti ja virastojohtoisesti.
9. Työ on osa mielekästä elämää
Vihreä Helsinki kuhisee yrittäjiä kivijalkakaupoista start-uppeihin ja kaupunki ottaa uudet ideat vastaan eikä kampita yrittäjiä turhalla byrokratialla. Hankinnat on suunniteltava niin, että myös pienemmillä yrityksillä on realistinen mahdollisuus osallistua kaupungin kilpailutuksiin.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta täytyy pitää huolta. Työllistäminen on aktiivista ja etenkin nuorille ja vajaakuntoisille tarjotaan työmahdollisuuksia. Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa.