Kaupunginjohtajisto valitaan yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan kaupunginvaltuuston poliittisia voimasuhteita vastaavasti.
Pormestari ja apulaispormestarit ovat poliittisia luottamushenkilöitä, eivät virkasuhteessa kaupunkiin.
Valtuustoryhmät neuvottelevat keskenään pormestariohjelman, jossa linjataan tulevan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.
Nykyjärjestelmän ongelmat
Kuntalain mukaan yli valtuustokauden ajaksi virkasuhteeseen valittava kaupunginjohtajisto on valittava pätevyyden eikä poliittisen taustan perusteella. Helsingin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat on kuitenkin tosiasiallisesti nimitettypoliittisin perustein.
Kaupunginjohtajisto käyttää nykyisellään merkittävää poliittista valmistelu- ja päätäntävaltaa ilman muodollista poliittista mandaattia.
Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien seitsemän vuoden virkakaudet ulottuvat valtuustokausien yli. Poliittisen kaupunginjohtajiston kokoonpano ei siis heijastele kunnallisvaalien tulosta.
Puolueiden väliset epäviralliset kassakaappisopimukset kaupunginjohtajiston virkojen täytöstä eivät näytä kaupunkilaisten silmissä hyvältä eivätkä lisää valtuustoryhmien keskinäistä luottamusta. Tästä kumpuava tyytymättömyys hankaloittaa kaupungin päätöksentekoa.
Osa-aikaisilla poliittisilla luottamushenkilöillä ei useinkaan ole riittävästi aikaa vaikuttaa valmistelun suuntaviivoihin ja muotoilla vaihtoehtoisia esityksiä, mikä lisää valmistelijoiden valtaa päätöksentekijöiden kustannuksella.
Miksi pormestarimalli?
On avoimempaa, että poliittisista virkanimityksistä luovutaan, ja käytetään lain mahdollistamaa pormestarimallia, jossa poliittinen johtajuus ja nimitykset on muodollisesti määritelty.
On demokraattisempaa, että poliittisen kaupunginjohtajiston kokoonpano vastaa valtuuston voimasuhteita ja nimitetään yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan.
On selkeämpää, että valtuustoryhmien keskenään neuvottelema pormestariohjelma ohjaa kaupungin päätöksentekoa ja tarjoaa äänestäjille mahdollisuuden arvioida kaupunginjohtajiston ja puolueiden onnistumista.
Vaihtoehtoisia malleja
Malli 1 (”Ministerimalli”)
pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit kaupunginhallituksen jäseninä
apulaiskaupunginjohtajien hallinnollinen rooli (esittely, johtaminen) ja poliittinen rooli (otto-oikeus ym.) jaetaan toimialajohtajien ja apulaispormestarien kesken
poliittisen pormestarin rinnalla toimii kaupungin kansliapäällikkö, joka johtaa kaupunginkansliaa ja edustaa jatkuvuutta
virastoja johtavat toimialajohtajat nimitetään virkoihinsa pätevyysperusteilla kaupunginhallituksen päätöksellä
toimialajohtajat toimivat suoraan osastopäällikköjen esimiehinä ja esittelevät asiat sekä lautakunnissa että kaupunginhallituksessa
konsernijaosto tai kaupungin ”johtoryhmä” koostuu pormestarista, apulaispormestareista, kansliapäälliköstä sekä toimialajohtajista
Malli 2 (”Tukholman malli”)
Malli 2
pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit kaupunginhallituksen jäseninä
lisäksi kaupunginhallituksessa toimii ”salkuttomia” kokopäiväisiä jäseniä, jotka eivät ole poliittisesti vastuussa tietystä toimialasta
kansliapäällikkö, apulaispormestarit ja toimialajohtajat toimivat muutoin kuten mallissa 1
Malli 3 (”Tampereen malli”)
Malli 3
pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana, muut kaupunginhallituksen jäsenet osa-aikaisia luottamushenkilöitä kuten nykyään
apulaispormestarit toimivat keskeisten lautakuntien puheenjohtajina
kansliapäällikkö, apulaispormestarit ja toimialajohtajat toimivat muutoin kuten mallissa 1